Puuskankosken rantametsät ovat lisäksi uhanalaisen lajin elinaluetta. Puuskankosken vanhat lehtipuuvaltaiset rantametsät tarjoavat elinympäristön uhanalaiselle lintulajille. Pyrstötiainen kuuluu alueen pesimälinnustoon.
Koskessa tehtiin perusteellisempi täydennyskunnostus vuonna 2000. Kosken pudotuskorkeus on 2,8 m ja pituus noin 900 metriä. Puuskankoskeen ei istuteta kaloja vaan koskialueet tuottavat luontaisesti järvitaimenta ja harjusta. Koskialueen poikasalueiden määrä voidaan edelleen lisätä alasuvannon kunnostamisella. Koskialueella kalastetaan pääsääntöisesti pyydystä ja päästä menetelmällä. Valtakunnallisesti arvokas kohde, joka on rauhoitettu voimalarakentamiselta koskiensuojelulailla.
Puuskankoski kuuluu vuonna 2006 alkaneeseen valtakunnalliseen seurantahankkeeseen "Jokien veden laadun valtakunnallinen seuranta". Tätä ennen kosken veden laatua Etelä-Savon ympäristökeskus on seurannut melko säännöllisesti vuodesta 1974 lähtien. Näytteenottopaikka sijaitsee Niron kylän alueella. Puuskankosken veden laatu on yleisen käyttökelpoisuus luokituksen mukaan erinomaista ja on rehevyystasoltaan kokonaisfosforin suhteen karua. Puuskankoski 104 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 6.5.2013 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Sameus, väriluku, kokonaisfosfori ja hapen kyllästysaste olivat erinomaiset.
- Nimi: Puuskankoski
- Vesialue: Iso-Sämpiä (14.914.1.009)
- Päävesistö: Kymijoki (14)
- Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
- Kunta: Hirvensalmi
- Maakunta: Etelä-Savon maakunta
- ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Merkintätapahtuma Puuskankoskella sähkökalastusten yhteydessä
2. syyskuu 2013 00:00
Kestävä kalastus
Luonnossa syntyneiden järvitaimenten määristä ja vaelluksesta ei tiedetä riittävästi niiden suojelun tehostamiseksi. Kymijoen vesistössä on merkitty Carlin- ja ankkurimerkeillä noin 3000 villiä jokipoikasta vuosina 1999 - 2011. Pääosin Keski-Suomessa, jonkin verran myös Pohjois-Savossa ja Etelä-Savossa. Mäntyharjunreitillä on merkitty ankkurilla noin 480 villiä jokipoikasta vuosina 2008 - 2011. Muutamien merkintäpalautustietojen perusteella niiden vaelluskäyttäytyminen saattaa poiketa istutetuista kannoista. Etelä-Savossa toteutettavalla tutkimuksella pyritään selvittämään kahdella tärkeimmällä vesistöreitillä luonnonpoikasten määriä koskialueilla (sähkökoekalastuksilla) ja niiden merkintätutkimuksella vaelluskäyttäytymistä ja kasvua sekä elossa säilymistä.
Luonnonpoikasia merkitään sähkökoekalastuksen yhteydessä ja sen lisäksi järjestetään yleisiä merkintäpäiviä kalastuskohteissa. Sähkökoekalastusten yhteydessä otetaan DNA-näyte analysoitavaksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen viljelykantojen tutkimukseen.
Merkintätapahtumat järjestetään yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, Savonlinnan ammattiopiston sekä vesialueen omistajien ja kalastusoikeuden haltijoiden kanssa. Tapahtumia hyödynnetään kalatalouden opiskelijoiden opetuksessa. Tapahtumia markkinoidaan Savonlinnan ammattiopiston ja Jyväskylän yliopiston opiskelijoille sekä osakaskunnille ja vapaa-ajankalastajille. Merkintätapahtuma Puuskankoskella sähkökalastusten yhteydessä 2 – 4.9.2013.
Lähde: Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-2014/ Etelä-Savon ELY
