Iso-Vihtari (04.274.1.024)

Iso-Vihtari on iso järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa ja kuuluu Pohjois-Karjalan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Iso-Vihtari
Järvinumero: 04.274.1.024
Vesistöalue: Kermajärven alue (04.274)
Päävesistö: Vuoksi (04)

Perustiedot

Pinta-ala: 662,19 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 52,69 km52 690 m <br />
Korkeustaso: 87,4 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Heinävesi (kunta)
Maakunta: Pohjois-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Iso-Vihtari on 662,19 ha kokoinen järvi Heinävedellä, Etelä-Savossa. Rantaviivaa Iso-Vihtarilla on 52,69 km. Iso-Vihtari laskee pohjoisosastaan Kermajärveen ja täten kuuluu Kermajärven vesistöalueeseen, päävesistönään Vuoksi. Iso-Vihtarin syvin kohta löytyy Piirolanlahdelta, jossa veden syvyys on hieman yli 30 metriä.

Järvi on puhdasvetinen sekä karu ja sen ekologinen tila on erinomainen.

Heinäveden kunnassa sijaitsee myös Pieni Vihtari-niminen järvi, jonka pinta-ala on 194,86 ha.

Nykytila ja suojelu

Iso-Vihtari on karu, vähähumuksinen järvi, jonka ekologinen tila on erinomainen. Järven vesi on kirkasta ja vain hieman väriltään rusehtavaa. Iso-Vihtarin vedenlaatua on seurattu Vihtarinniemestä itään olevasta syvänteestä.

Iso-Vihtarin edustalla on niukalti hiekkarantaa, kalliorantamaisen kivikkoista ja karua metsämaata. Rantakasvillisuus on niukkaa.

Lahdenpohjukoissa esiintyy luhtaisia rantoja, joissa kasvaa ruoho-saraluhtaa. Lajistoon kuuluu myös muun muassa kastikat, järvikorte ja –ruoko, kurjenjalka, rentukkaa sekä pullosaraa. Järvellä esiintyy myös järvisätkintä sekä kelluslehtisinä ulpukkaa.

Iso-Vihtarin Luvelan louhikko on valittu luonnonsuojelullisesti arvokkaaksi kohteeksi karun, rantaan asti ulottuvan louhin vuoksi. Myös Iso-Purunlahden rantaluhta on paikallisesti arvokas kohde. Pieni Purunlahden ja Humalniemen louhikot ja kalliojyrkänteet ovat myös tärkeä, säilytettävä elinympäristö.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järveen iski rapurutto 1990-luvulla. 2000-luvulla rapuja on istutettu lisää. Järvessä esiintyy siikaa, muikkua, ahventa, haukea, madetta, kuhaa ja järvitaimenia sekä muutamia särkikaloja.

Tyypillisesti karujen järvien linnustoon kuuluu kuikka. Alueella on myös sorsalintuja kuten telkkää ja sinisorsaa sekä lokkilinnustoon kuuluvia lintuja kuten kalalokki, selkälokki sekä kalatiira. Iso-Vihtarin kivikkorannoilla viihtyy myös rantasipi sekä västäräkki. Iso-Vihtarin alueella on tavattu nisäkäslajeista muun muassa majavaa ja hirveä.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Iso-Vihtarin alueella on jonkunverran loma-asutusta ja järvi on suosittu kalastuspaikka. Piirolanlahti on erityisesti kalastajien suosiossa.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla