Kaartjärvi (35.887.1.001)

25 025 200 m³ <br />0,025 km³ <br />25 025 200 000 l <br />

24 920 m <br />

Kaartjärvi on iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa ja kuuluu Hämeen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Kaartjärvi
Järvinumero: 35.887.1.001
Vesistöalue: Kaartjärven valuma-alue (35.887)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 747,56 ha
Syvyys: 16,38 m
Keskisyvyys: 3,35 m
Tilavuus: 25 025 200 m³0,025 km³ <br />25 025 200 000 l <br />
Rantaviiva: 24,92 km24 920 m <br />
Korkeustaso: 114,2 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Loppi
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Kaartjärvi on järvi Kanta-Hämeessä Lopen kunnassa. Järven lähellä on Räyskälän lentokeskus. Järven ympärillä on huomattava määrä pieniä järviä ja lampia. Järvellä on kokoa 735 hehtaaria ja syvyyttä 16m. Kaartjärvi laskee jokien ja Kaartlammin, Torhon, Lairon ja Paloniitynjärven kautta Haapajärveen ja sieltä aina Kernaalanjärveen ja Vanajaveteen.

Järven vedenvaihtuvuus on heikkoa. Vesi vaihtuu keskimäärin 2 vuoden välein. Järven valuma-alue on pääosin metsää ja suota sekä pieniä järviä ja lampia. Järven pohjois- ja eteläpuolella on lisäksi jonkin verran maataloutta.

Järven vesi on kirkkaan tai lievän ruskean väristä. Vedessä on vain vähän humusta, happamuustaso on normaali ja puskurikyky happamuutta vastaan on hyvä. Veden ravinnetasossa on nähtävissä lievä noususuuntaus. Muuten järvi on melko karu eikä suurempaa rehevyyttä tai levää ole nähtävissä.

Nykytila ja suojelu

Järven tila on luokiteltu hyväksi.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järven pohjakerrostumissa on havaittavissa happivajetta tai jopa happikatoa joinakin kesinä. Talvisin tilanne on parempi. Happivajeen seurauksena on havaittavissa lievää sisäistä kuormitusta.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven ranta-alueilla on runsaasti haja-asutusta. Järvi soveltuu virkistyskäyttöön hyvin.