Kankaanpäänjärvi (35.338.1.002)
Järvi
Nimi: Kankaanpäänjärvi
Järvinumero: 35.338.1.002
Vesistöalue: Tuhrusojan valuma-alue (35.338)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 26,57 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,97 km3 970 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mänttä-Vilppula
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Itärannalla jyrkkä havupuuvaltainen rinne ja länsirannalla pääasissa peltoa ilman mainittavaa suojavyöhykettä. Järvi on humuspitoinen ja lievästi rehevä, mutta keskeltä varsin syvä (jopa 7m).
Nykytila ja suojelu
Seuraavat havainnot perustuvat tarkkailujaksoon välillä 2000 - 2011
Vesikasvien esiintyminen (lähinnä lumpeet ja ahvenvita) on lievästi lisääntynyt, en ole kuitenkaan mitannut peittävyyksiä tms.
Leväkukintoja en ole havainnut, mutta limalevää (G. semen, lajimääritystä ei varmistettu) esiintyy aika ajoin - tämän voi huomata ihon pinnalla uinnin jälkeen
Happikadosta kertovia keväisiä kalakuolemia en myöskään ole havainnut
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Olen saanut järvestä seuraavien kalalajien edustajia (yleisyysjärjestyksessä): ahven, särki, salakka, hauki (suurin saamani 109 cm), lahna, säyne, kiiski, lisäksi olen saanut yhden täpläravun.
Järvellä pesii seuraavat vesilinnut: kuikka, joutsen, telkkä, heinäsorsa, rantasipi, kalatiira, lokkeja
Piisamista ja minkistä on yksitäisiä havaintoja
Sammakoita ja rupikonnia esiintyy
Simpukoita runsaasti, mutta varsin vähän kotiloita (joskus järvisyyhyä)
Vesikasvit: ahvenvita, lumme, ulpukka, uistinvita, järvikorte, järvisätkin, järvikaisla, järviruoko, siimapalpakko, lahna-/nuottaruoho ja mahdollisesti vesirutto (vieraslaji), jota olen poistanut mökkirannastani, siten että se on siitä lähes kokonaan hävinnyt.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Rannalla lähinnä loma-asutusta. Vettä käytetään lähinnä pesu-/saunavetenä. Osa loma-asunoista on liittynyt vesi-/viemäriverkkoon 2000 -luvulla.
Tarut ja tositarinat
Järven eteläpäässä on ilmeisesti ollut joskus sikala, mikä on vaikuttanut vedenlaatuun. Länsirannalla olevilta aktiivisesti viljellyiltä peltoalueilta luultavasti tulee edelleen ravinnevalumia järveen, johtuen suojavyöhykkeiden puutteesta. Tästä merkkinä runsasravinteisuutta ilmentävä osamankäämiesiintymä juuri länsirannalla.
1970-1980 luvuilla järvessä on ilmeisesti ollut elinvoimainen jokirapukanta, joka on sittemmin romahtanut käytännössä paikalliseen sukupuuttoon. Ilmeisesti tämän jälkeen järveen on istutettu täplärapuja, mutta niiden runsastumisesta minulla ei ole tietoa (v. 2011).
