Keskustelu:Valkjärvi (35.823.1.003)/Valkjärvi Oitti Puujaa

Valkjärven-Kivenpuulammen vesiensuojeluyhdistys ry tilasi keväällä 2014 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistykseltä järvien kuormitusselvityksen. Selvitystä varten otettiin kesällä 2014 vesinäytteet Valkjärveen laskevista ojista, Kivenpuulammen laskuojasta ja järvien välisestä purosta, sekä järvien seliltä. Lisäksi kuormituslähteitä tarkasteltiin Suomen ympäristökeskuksen kehittämän VEMALA-vesistömallijärjestelmän avulla.

Alla on selvityksen tehneen Hanna Alajoen laatima yhteenveto selvityksen tuloksista. Koko selvitys on saatavissa Valkjärven-Kivenpuulammen vesiensuojeluyhdistyksen pj Simo Haanpäältä (simohaa (at) gmail .com).

" Vedenlaatutulosten perusteella voidaan todeta, että sekä Valkjärvi kärsii toistuvasti sisäisestä kuormituksesta. Tähän tilaan järvi on ajautunut ulkoisen kuormituksen takia. Mitä pitempi on järven veden viipymäaika, sitä herkempi se on ulkoisen kuormituksen vaikutukselle. Valkjärven viipymäaikaa on vaikeaa arvioida tarkkaan, sillä esimerkiksi pohjavesien purkautumisen vaikutus vaikeuttaa arviointia. Järven tilanteen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että ulkoinen kuormitus on liian suurta ja siihen on syytä puuttua, jotta järven rehevöitymiskehitys saataisiin pysäytettyä.

Valkjärveen tulevan ravinnekuormituksen kannalta selväksi ongelma-alueeksi voidaan rajata Valkjärvenlahden, Kylmälahden ja niiden edustasta muodostuva lahtialue valuma-alueineen. Kylmälahdesta tuleva fosforikuormitus oli näytteenottohetkellä kuitenkin vähäisempää muihin lahtialueen pisteisiin nähden. Typpikuormitus oli kuitenkin merkittävää. Myös Pihonlahteen kohdistuu kuormitusta lehtorannan pelloilta, mutta tämän merkitys on vähäisempi.

Valkjärveen kohdistuvasta ulkoisesta kuormituksesta iso osa muodostuu peltoviljelyssä. Kivenpuulammin kuormituksesta suurin osa muodostuu Valkjärvestä tulevalla kuormituksella. Haja- ja lomaasutuksen jätevedet muodostavat kuitenkin oman osuutensa ja peltoviljely vaikuttaa lammen kaakkoisosan tilaan. Molempien järvien kohdalla kuormituksen muodostumiseen olisi erittäin tehokasta puuttua haja- ja loma-asutuksen jätevesien käsittelyn ajanmukaistamisella, sillä loma-asutusta on hyvin runsaasti. Vaikka mökki olisikin hajajätevesiasetuksen (209/2011) säädösten ulkopuolella, kannattaa tiski- ja saunavesien käsittelyä harkita ja tarkistaa kuivakäymälän kunto ja sijainti.

Pelloilta tulevaa kuormitusta on mahdollista vähentää merkittävästi viljelymenetelmiä muuttamalla, mikä on viljelijän itsensäkin kannalta edullisinta. Pyrkimys on saada ravinteet pysymään pellolla tai pidättymään mahdollisimman lähelle, jolloin ne on saatavissa uudelleen käyttöön. Molempien järvien kohdalla on muistettava, että ulkoisen kuormituksen rajoittaminen on tärkeintä järvien tilakehityksen kannalta. Vasta tämän jälkeen on syytä puuttua sisäiseen kuormitukseen, mikäli järven tilassa ei tapahdu muutosta ulkoisen kuormituksen vähentymisestä huolimatta."

Mikä on järven normaalikorkeus, olisiko jolla kulla tietoa? Nyt (31.12.2011) vedenkorkeus näyttäisi olevan noin 15cm oletetusta "normaalista" ylhäällä. Myös Puujoki virtaa sillan kohdalla hyvin leveänä "rantalepikoita" nuollen.