| KILPIJÄRVI (04.551.1.009) | |
|---|---|
| Järvityyppi | Runsasravinteiset järvet (Rr) |
| Järven pinta-ala | 118 ha |
| Keskisyvyys ja maksimisyvyys | ka. 2,0 m ja max. 9,0 m |
| Laskennallinen viipymäaika | 40 vrk |
| Valuma-alueen pinta-ala | Koko valuma-alue 199,6 km2, lähivaluma-alue 17,6 km2 |
| Valuma-alueen kuvaus | Kilpijärven koko valuma-alueen pinta-alasta peltojen osuus on noin 19 % ja vesistöjen osuus noin 8 %, vastaavat luvut lähivaluma-alueella ovat peltoa noin 27 % ja vesistöä noin 12 %. |
| Järven nykytila | Kilpijärven ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Syynä ovat erittäin korkeat havaitut levämäärät sekä korkeat ravinnepitoisuudet. Järven rehevöityminen on johtanut alusveden hapettomuuteen ja sisäiseen kuormitukseen. |
| Kuormitus- ja muutostekijät | Kilpijärven merkittävimpiä kuormitustekijöitä ovat maa- ja metsätalous, haja-asutuksen jätevedet sekä sisäinen ravinnekuormitus. Järveen kohdistuvaa fosforikuormitusta tulisi vähentää noin 20 %. |
| Toimenpide-ehdotukset | Valuma-alueelta tulevan ravinnekuormituksen vähentämiseksi tulisi maataloudessa toteuttaa ympäristökorvausjärjestelmään kuuluvia toimenpiteitä (esim. talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetaseet, lietelannan sijoittaminen, suojavyöhykkeet, kosteikot). Lisäksi tulisi varmistaa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimivuus ja huolehtia vesiensuojelutoimenpiteiden huolellisesta toteutuksesta metsätaloudessa.
Järven ravintoketjua voisi hoitaa teho- ja hoitokalastuksella (ensimmäisen vuoden saalistavoite vähintään 18 000 kg/v, hoitopyyntivaiheen saalistavoite noin 5 000 kg/v ). |
| Aiemmat kunnostushankkeet, hoitotoimenpiteet ja suunnitelmat | Kilpijärven valuma-alueella on tehty vuonna 2011 kosteikkoyleissuunnittelua. Lisätietoja kartoituksesta ja mahdollisista kosteikkopaikoista saatavilla julkaisusta "Maatalousalueen monivaikutteisten kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Kiuruveden alue" (Pohjois-Savon ELY-keskuksen julkaisuja 98/2012). |
| Seuranta | Kilpijärvi kuuluu vesienhoitoalueen seurantaverkostoon ja järven rehevöitymiskehitystä seurataan määrävuotisin vedenlaatu- ja kasviplanktonnäytteenotoin (R3-rotaatio). |
Tekijä: Pohjois-Savon ELY-keskus
