Kirmusjärvi (23.024.1.002)

10 674 200 m³ <br />0,0107 km³ <br />10 674 200 000 l <br />

25 160 m <br />

Kirmusjärvi on melko iso järvi Karjaanjoki (23) -päävesistössä. Se sijaitsee Uudenmaan maakunnassa ja kuuluu Uudenmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Kirmusjärvi
Järvinumero: 23.024.1.002
Vesistöalue: Raatinjoen - Myllyojan valuma-alue (23.024)
Päävesistö: Karjaanjoki (23)

Perustiedot

Pinta-ala: 352,02 ha
Syvyys: 8 m
Keskisyvyys: 3,03 m
Tilavuus: 10 674 200 m³0,0107 km³ <br />10 674 200 000 l <br />
Rantaviiva: 25,16 km25 160 m <br />
Korkeustaso: 54,3 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Lohja
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Kirmusjärvi (23.024.1.002)/­Lintuniemi

21. elokuu 2023 17:30

Erittäin runsaasti levää

Kaikki kuvat järveltä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven perustiedot

Kimusjärvi on Länsi-Uudenmaan helmi.

Kirmusjärvi on Sammatin 28 järven joukosta Enäjärven jälkeen toiseksi suurin.

Järvi sijaitsee Lohjan kaupungin keskustasta 15 km länteen ja laskee Lohjanjärveen.

Kirmusjärvi on kooltaan 3,56 neliökilometriä ja sen valuma-alue kattaa n.16 neliökilometriä. Tällä alueella on noin 90 ympärivuotisesti asuttua kiinteistöä ja yli 300 vapaa-ajan asuntoa.

Järvestä ovat saaneet virikettä monet suuret suomalaiset, kuten Elias Lönnrot, P.Mustapää, Aale Tynni ja Eeva Joenpelto. Järviseutu on jo 1900-luvun alussa ollut pääkaupunkiseutulaisten ja paikallisten asukkaiden virkistyskohde ja suomalaisten elokuvien kuvauspaikka. Järveä ja sen tilaa on edistyksellisesti vaalittuja ja seurattu jo 1960-luvulta asti. Tämä järvi on alueen ylpeyden aihe 28 muun Sammatin järven joukossa.

Nykytila ja suojelu

Järvi on hyvässä kunnossa. Järven tilaa on seurattu jo 60-luvulta alkaen vesinäytetutkimuksin ja tehty kunnostustoimenpiteitä. Sammatin kunta aloitti 1999 Kirmusjärven kunnostukseen tähtäävän projektin, joka aloitettiin järven kunnon tutkimisella ja ensisijaisten toimenpiteiden suunnittelulla. Projektia vetämään perustettiin Kirmusjärven suojeluyhdistys, jonka toiminnasta vastaa hallitus. Toiminnan painopiste on ollut kunnostustoimenpiteissä, tiedottamisessa, järven tilan seurannassa ja jäsenhankinnassa. Kiinnostus asiaa kohtaan ollut suurta.