Kivijärvi (14.165.1.009)
Järvi
Nimi: Kivijärvi
Järvinumero: 14.165.1.009
Vesistöalue: Seestanjoen valuma-alue (14.165)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 214,87 ha
Syvyys: 12 m
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 18,46 km18 460 m <br />
Korkeustaso: 99,8 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hollola
Maakunta: Päijät-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kivijärvi sijaitsee Nastolan ja Hollolan kuntien rajalla noin 10km Lahden kaupungista koilliseen. Järvellä on pinta-alaa 2,15km² ja sen valuma-alue on kooltaan 65,04km². Syvyyttä Kivijärvellä on enimmillään 11m.
Nykytila ja suojelu
Näytteenottotutkimusten mukaan järvi arvioidaan reheväksi. Järven käyttökelpoisuusluokan arvioidaan olevan tyydyttävän tasoa. Näkösyvyys on vaihdellut voimakkaasti mittausaikana. Parhaimmat tulokset saatiin 1980-luvulla, jolloin näkösyvyys oli yli 2,5m. Vuoden 2004 kesällä näkösyvyys oli alle 1m.
Veden kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut voimakkaasti mittausjakson aikana (1980-2004). Alusvedessä parhaimmat arvot mitattiin vuosina -82, -88, -96 ja -04, jolloin pitoisuudet olivat noin 35µg/l luokkaa. Korkeimmat arvot mitattiin vuonna -01, kun pitoisuus oli 150µg/l. Päällysvedessä pitoisuudet ovat vaihdelleet 20-50µg/l välillä. Kokonaisfosforipitoisuuden ylittäessä 35µg/l järvi voidaan luokitella reheväksi.
Kokonaistypen määrässä ei esiintynyt yhtä suurta vaihtelua kuin fosforin suhteen. Alusvedessä korkein typen määrä mitattiin vuonna 2001, jolloin pitoisuus oli 1600µg/l. Vuonna 2004 pitoisuus oli 1000µg/l ja parhain arvo mitattiin vuonna 1981, jolloin pitoisuus oli 700µg/l. Päällysvedessä typpeä mitattiin eniten vuonna 1987, jolloin pitoisuus oli 1100µg/l. Vuonna 2004 pitoisuus oli noin 750µg/l. Myös kokonaistyppipitoisuuden perusteella järvi voidaan arvioida reheväksi.
Järven happitilanne on yleisesti ottaen ollut huono koko mittausjakson ajan. Alusvedessä hapen kyllästysaste on ollut kesäisin lähellä 0% ja kerran on esiintynyt täydellinen happikato. Talvisin alusveden happi tilanne on vaihdellut voimakkaasti. Vuoden 2003 talvella alusvedestä kului happi lähes kokonaan loppuun, kun taas seuraavana talvena kyllästysaste oli noin 25%. Päällysvedessä on viimeisimpinä kesinä ollut hapen kyllästysasteessa havaittavissa laskeva trendi. Nelisen kertaa on ollut havaittavissa ylikyllästyneisyyttä (>100%), mutta 2000-luvulle tultaessa kyllästysaste on laskenut alle 80%:iin. Vuoden 2003 talvella oli päällysvedessäkin happivajausta, kun kyllästysaste putosi alle 40%:in.
Kivijärven länsipuolella sijaitsee Kivijärven luonnonsuojelualue, joka on kooltaan noin 32ha (Natura-2000 koodi FI0306008). Alue on suojeltu luonnonsuojelulailla. Alueella kasvaa useita pieniä lehtipuukaistaleita. Alueella elää luontodirektiivin liitteessä II mainittu liito-orava sekä lintudirektiivin liitteessä I mainitut harmaapäätikka, palokärki sekä eräs uhanalainen laji.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järveen on istutettu ainakin kuhaa, haukea ja planktonsiikaa.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Kivijärvi (ymparisto.fi)
- Kivijärven Natura-2000 alue (Ympäristö.fi)