Kuohattijärvi (04.478.1.015)
Järvi
Nimi: Kuohattijärvi
Järvinumero: 04.478.1.015
Vesistöalue: Kuohatinjoen valuma-alue (04.478)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 1 080,92 ha
Syvyys: 18 m
Keskisyvyys: 5,6 m
Tilavuus: 60 550 300 m³0,0606 km³ <br />60 550 300 000 l <br />
Rantaviiva: 29,22 km29 220 m <br />
Korkeustaso: 161,9 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Nurmes
Maakunta: Pohjois-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kuohattijärvi sijaitsee Nurmeksen itäosassa. Se kuuluu Saramojoen vesistöalueeseen, sen Kuohatinjoen reittiin, jonka latvajärvi se on. Järvi laskee Miihkelinjokea ja Kuohattijokea pitkin Saramojokeen. Kuohattijärven pinta-ala on 10,8 km², tilavuus 0,06 km³, suurin syvyys 18 metriä ja keskisyvyys 5,6 metriä. Se on kahdeksan kilometrin pituinen ja kahden kilometrin levyinen järvi. Järven valuma-alueen pinta-ala on 54,5 km² ja veden keskimääräinen viipymä neljä vuotta.
Nykytila ja suojelu
Kuohattijärvi on melko kirkasvetinen ja karuhko. Järven vesi on melko humuspitoista ja lievästi hapanta. Järvi on rehevöitynyt suo- ja metsäojitusten seurauksena, kun eloperäistä ainesta on kertynyt järven pohjalle. Metsätalous on Kuohattijärven merkittävin fosforikuormittaja. Luonnontilainen Kuohattijärvi on ollut alun perin hyvin karu järviekosysteemi. Kuohattijärven veden laatu luokitellaan hyväksi.
Järveä on tutkittu monissa tutkimuksissa ja sitä tutki Ympäristökeskus eräänä Vuoksen vesistön kohdejärvistä vuosina 2001-2004. Järvi kuuluu Eurowaternet-seurantaverkkoon kuormitettuna järvenä. Järven tutkimus on selvittänyt merkittävästi metsätalouden vaikutuksia vesiluontoon, koska järven rannoilla ei ole erityisemmin asutusta ja maatalouskuormitusta.
Kuohattijärvi-hanke toteutettiin Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen vetämänä vuosina 1996–1997. Hankkeen keskeiset tavoitteet olivat metsätalouden hajakuormituksen pienentäminen sekä kalataloudelliset kunnostustyöt. Hajakuormituksen vähentämiseksi metsäojitusalueiden laskuojiin rakennettiin lähes 100 pintavalutuskenttää ja ojakatkosta. Tehtyjen tutkimusten mukaan menetelmillä pystytään pidättämään ainevirtaamista lähes kolmannes. Kuohattijärveen laskevia puroja kunnostettiin vuonna 1997 ja eräitä purokunnostuskohteita täydennettiin syksyllä 1998. Kunnostusmenetelminä oli purouomien täyttö sekä veden johtaminen alkuperäiseen uomaan. Kunnostettuja purokohteita oli 30 ja niiden kokonaispituus oli 3 000 metriä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kuohattijärvestä on ennen saatu merkittävästi muikkua, mutta 1960-luvun jälkeen sen kanta on taantunut ja nuottakalastus tyrehtynyt. Järveen on istutettu siikaa. Muita merkittäviä saaliskaloja ovat ahven, särki, kiiski ja kuha.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Järven valuma-alueen keskeinen käyttömuoto on metsätalous.
Aiheesta muualla
Wikipedia. Kuohattijärvi. Internet-sivu. Viitattu 7.7.2014. [1]
