Laakajärvi (04.644.1.001)

Laakajärvi on iso järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Se sijaitsee Kainuun ja Pohjois-Savon maakunnissa ja kuuluu Kainuun ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Laakajärvi
Järvinumero: 04.644.1.001
Vesistöalue: Laakajärven alue (04.644)
Päävesistö: Vuoksi (04)

Perustiedot

Pinta-ala: 3 467,83 ha
Syvyys: 25 m
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 84,78 km84 780 m <br />
Korkeustaso: 164,4 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Sotkamo, Kajaani, Sonkajärvi (kunta)
Maakunta: Kainuun maakunta, Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Laakajärvi sijaitsee Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntien rajalla, Vuoksen vesistön Nilsiän reitillä. Järven pinta-ala on 34,7 km². Keskisyvyys on noin 6 m ja suurin syvyys 25 m.

Järvi suuntautuu kaakosta luoteeseen, pituutta on 19 km. Järvessä on vähän saaria, suurin on Ahosaari (13 ha).

Valuma-alueen pinta-ala on järvi mukaan lukien 464 km², josta vettä on 10,6 %. Liki kaksi kolmasosaa valuma-alueesta muodostavat Suuri-Petäisen alue (188 km²) ja Sopenjoen alue (109 km²).

Vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1960 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut N60+164,43 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu on ollut 142 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+165,27 m (kesäkuussa 1971) ja alin N60+162,86 m (huhtikuussa 1960), joten äärivaihtelu on ollut 319 cm.

Virtaamia järven säännöstelypadolta on SYKEn rekisterissä vuodesta 1961 alkaen. Keskivirtaama on ollut 6 m3/s, keskiylivirtaama 27 m3/s ja keskialivirtaama 0,7 m3/s. Suurin virtaama on ollut 50 m3/s (toukokuussa 1982) ja pienin 0,0 m3/s.

Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on SYKEn rekisterissä jaksolta 1961–1998. Varhaisin jäätyminen on ollut 17. lokakuuta vuonna 1976, myöhäisin 9. joulukuuta 1996. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 3. toukokuuta 1990 ja 30. toukokuuta 1974 ja 1997.

Säännöstely

Laakajärveä on säännöstelty voimatalouden tarpeita varten vuodesta 1961. Säännöstelyluvan haltija on Savon Voima Oyj. Pääosa Laakajärven vesistä ohjataan Kiltuan voimalaitoksen kautta. Tulvajuoksutuksiin voidaan tarvittaessa käyttää Laa'an säännöstelypatoa, josta vedet ohjataan vanhaan uomaan.

Kiltuan voimalaitoksen rakennusvirtaama on 35 m3/s, putouskorkeus 18,8 m ja vuosittain tuotettu energia keskimäärin 7,5 GWh.

Laa'an säännöstelypadon yhteyteen on suunnitteilla kalannousuväylä ja vanhassa Laakajoen uomassa on tarkoitus tehdä kalataloudellisia kunnostuksia.

Laakajärvi
Säännöstelyn aloitus	1961
Säännöstelyn tavoitteet	Voimatalous, tulvasuojelu
Säännöstelyn luvanhaltija	Savon Voima Oyj
Luvan mukainen säännöstelyväli	1,80 m
Koko vuoden vedenkorkeuden vaihtelu keskimäärin	1,7 m
Säännöstelyn yläraja	1.10.-1.12. NN +164,80 m, 1.1. NN +163,50 m, 1.4. 163,90 m
Säännöstelyn yläraja kesäkuukausina	1.5.-15.6. NN +164,80 m, 1.9. NN +164,6 m
Säännöstelyn alaraja	1.9.-1.11. NN +164,00 m, 1.1. NN +163,50 m, 15.2.-10.5. NN + 163,00 m
Säännöstelyn alaraja kesäkuukausina	1.6. NN +164,50 m

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Nilsiän reitin säännöstelyjen toimivuuteen tutkittiin Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Savon Voima Oy:n yhteisessä hankkeessa. Hankkeessa arvioitiin myös vedenkorkeusmuutosten vaikutusta järvien käyttömahdollisuuksiin ja tilaan.

Nilsiän reitin järvien säännöstelylupia voidaan joutua tulevaisuudessa muuttamaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Laakajärven säännöstelyluvissa on määrätty vedenkorkeuden alentaminen tiettynä ajankohtana keväällä. Tämän niin sanotun kevätkuopan alkuperäinen tarkoitus on tehdä järveen tilaa lumen sulamisvesille. Ilmastonmuutosskenaarioiden mukaan valunta ja järven tulovirtaamat kasvavat syksyisin ja talvisin. Samalla kevättulvat aikaistuvat ja pienenevät, kun lunta on vähemmän ja se sulaa aikaisemmin. Silloin kevätkuopan tekeminen voi olla turhaa, käydä hankalaksi tai johtaa nykyistä alempiin kesävedenkorkeuksiin.

Lisätietoa ilmastonmuutostarkasteluista löytyy hankkeen loppuraportista [1].