Latvalampi (84.088.1.003)

1 130 m <br />

Latvalampi on melko pieni järvi Perämeren rannikkoalue (84) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa ja kuuluu Pohjois-Pohjanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Latvalampi
Järvinumero: 84.088.1.003, 84.090
Vesistöalue: Pattijoen valuma-alue (84.090)
Päävesistö: Perämeren rannikkoalue (84)

Perustiedot

Pinta-ala: 8,18 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,13 km1 130 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Siikajoki
Maakunta: Pohjois-Pohjanmaan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue:

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Latvalampi sijaitsee Siikajoen kunnan alueella, 18 kilometriä Raahen kaupungista kaakkoon lähellä Kopsaa. Lampi on 400 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Korkeus meren pinnasta 79 metriä. Latvalampi laskee vetensä Latvapuron kautta Pattijokeen. Ennen metsäoja laski vedet Latvalampeen, mutta oja on tukittu ja kaivettu uusi oja kuivatusvesille. Se yhtyy Latvaojaan vasta lammen jälkeen. Näin humuspitoiset ojitusvedet ohittavat Latvalammen.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Vaikka Latvalampi on matala, siinä on haukea, särkeä ja ahventa. Lammella on myös runsas rupikonnakanta. Kerran oli katiska puolillaan rupikonnia.

Tarut ja tositarinat

Latvalampi nousi vuonna 1954 Suomen kansan tietoisuuteen Yrjö Kokon kirjan Ne tulevat taas myötä. Kirja kertoo tuolloin Suomessa sukupuuton partaalla olleista laulujoutsenista, jotka pesivät Latvalammella. Laulujoutsenet olivat hyvin arkoja erämaiden lintuja, jotka eivät viihtyneet lähellä ihmistä. Tämä johtui pitkään jatkuneesta vainosta, joka melkein tuhosi Suomen laulujoutsenkannat. Latvalammella pesi useana kesänä laulujoutsenpari, joka sieti ihmistä pesän lähellä. Tämä sopeutuma havaittiin ensi kerran juuri Latvalammella. Yrjö Kokon kirjat, vainon loppuminen ja sen myötä laulujoutsenen tottuminen ihmiseen saivat tämän kansallislintumme kannat hitaaseen nousuun. Suomessa pesivät parimäärät ovat nousseet parista kymmenestä nykyiseen 6000 pariin. Laulujoutsen on pesinyt Latvalammella säännöllisesti vuosittain.