Leväsenlampi (04.272.1.093)

Leväsenlampi on keskikokoinen järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa ja kuuluu Pohjois-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Leväsenlampi
Järvinumero: 04.272.1.093
Vesistöalue: Kallaveden alue (04.272)
Päävesistö: Vuoksi (04)

Perustiedot

Pinta-ala: 18,84 ha
Syvyys: 8,1 m
Keskisyvyys: 2,99 m
Tilavuus: 564 000 m³5,64e-4 km³ <br />564 000 000 l <br />
Rantaviiva: 3,36 km3 360 m <br />
Korkeustaso: 90,8 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Kuopio
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

11. marraskuu 2024
Pysyvä jääpeite alkoi
Leväsenlampi

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Leväsenlampi on keskikokoinen järvi Vuoksen vesistössä Leväsellä ja Jynkässä Kuopiossa Pohjois-Savon maakunnassa.

Järven erityispiirteet

Leväsenlampi muodostuu kahdesta kannaksen erottamasta syvänteestä. Lammen pinta-ala on 20,9 ha, keskisyvyys on 2,3 m ja suurin syvyys on pohjoisosassa 8 m ja eteläosassa 6 m, tilavuus on 563 900 m³, laskennallinen virtaama 9 l/s ja laskennallinen viipymä 1,99 vuotta.

Leväsenlammen valuma-alueen pinta-ala 519 ha ja lähivaluma-alueen pinta-ala on 110 ha. Lammen lähialueella on metsää, viher- ja ulkoilualueita, liikenne- ja asuinalueita sekä liikekiinteistöjä.

Leväsenlampeen laskee puro Neulalammesta ja kuusi hulevesiviemäriä. Lammesta vedet laskevat Myllypuroa pitkin Kivilampeen. Leväsenlampi on toiseksi viimeinen lampi viiden lammen lampiketjussa.

Nykytila ja suojelu

Leväsenlammen laajennettu vedenlaatuluokka on typpi-, fosfori-, klorofylli-a ja koekalastustulosten perusteella hyvä. Lammen eteläosa on rehevämpi kuin pohjoisosa. Lammen klorofylli-a tasot ovat hyvät. Lammen eteläosassa esiintyy ajoittain hapettomuutta.

Leväsenlampi kärsi aiemmin selvästi liian suuresta asutuksen aiheuttamasta jätevesikuormituksesta, joka loppui 1980-luvulla. Leväsenlammen ulkoinen kuormitus on laskenut ylemmän ja alemman sietorajan väliin. Leväsenlammessa on edelleen lieviä rehevyyshaittoja, mutta merkittäviä leväkukintoja ei ole esiintynyt. Hyvän tilan ylläpitämiseksi Leväsenlampea hapetetaan talvisin ja ajoittain myös kesäisin, sillä pohjasedimentin tila ei ole vielä palautunut hyväksi.^[1] Leväsenlammen vedenlaatu on parantunut huomattavasti 2000-luvulla, eikä sisäisen kuormituksen aiheuttamia fosforipiikkejä enää esiinny.

Leväsenlampea on hapetettu 1980-luvulta alkaen. Tehokalastus on tehty vuonna 2009.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Leväsenlammen kalastoon kuuluu ahven, kiiski, hauki, särki, sorva, pasuri, suutari, ruutana ja istutettuna planktonsiika.^[2]

Leväsenlammella ja sen ympäristössä esiintyy monipuolinen vesilinnusto. Lammen rannoilta on löydetty ainakin 78 erilaista putkilokasvia. Kuopion alueelle harvinaisia kasvilajeja ovat muun muassa isohaarapalpakko, keltanokitkerö, lähdetähtimö, nevaimarre ja varstasara.