Mahnalanselkä - Kirkkojärvi (35.511.1.001)
Järvi
Nimi: Mahnalanselkä, Kirkkojärvi
Järvinumero: 35.511.1.001
Vesistöalue: Mahnalanselän lähialue (35.511)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 1 954,44 ha
Syvyys: 25,58 m
Keskisyvyys: 4,81 m
Tilavuus: 94 059 000 m³0,0941 km³ <br />94 059 000 000 l <br />
Rantaviiva: 84,56 km84 560 m <br />
Korkeustaso: 60,6 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hämeenkyrö
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
-Linnavuoren_uimaranta,_veneen_lasku_paikka-ObsIMG-202006241351-53.jpg)
24. kesäkuu 2020 13:51
Kuva
Järven erityispiirteet
Mahnalanselkä - Kirkkojärvi alue pitää sisällään neljä järveä, joiden pinnankorkeuden ovat samalla korkeudella. Järviryppääseen kuuluvat Hämeenkyrön taajaman eteläpuolella oleva Kirkkojärvi, Kallioistenselkä, Mahnalanselkä ja Jokisjärvi, joka on Nokian Siuron pohjoispuolella. Kirkkojärven itä-pohjoispuolella kulkee Tampereentie 3 ja Jokisjärven yli kulkee Porintie 11. Tätä neljän järven aluetta kutsutaan Siuron reitiksi.
Järviryppään ensimmäinen järvi on Kirkkojärvi, johon laskee Hämeenkyrön läpi virtaava Pappilanjoki. Järvellä on syvyyttä enimmillään 16 m. Kirkkojärvi laskee Laitilansalmen kautta Kallioistenselkään, jonka maksimisyvyys on 17,5 m. Kallioistenselkä kapenee Arostensalmeksi ja Purimonsalmeksi ennen laskemista Mahnalanselkään. Mahnalanselkä on järviryppään suurin vesistö, joka on myös syvin neljästä järvestä. Syvin kohta Mahnalanselällä on 25,5 m. Mahnalanjärvi laskee kapean Jokisjärven kautta Kuloveteen ja lopulta Kokemäenjokeen.
Kirkkojärven pinta-ala on 3,35 km², Kallioistenselän 3,09 km², Mahnalanselän 10,71 km² ja Jokisjärven 1,91 km². Yhteensä pinta-alaa kyseisellä vesistöalueella on 19,544 km² ja keskisyvyyttä 4,81 m. Järvien pinnankorkeus on 60,6 m ja säännöstelyn aikana alimmillaan 60,31 m.
Nykytila ja suojelu
Kirkkojärvi on melko rehevä ja runsasravinteinen. Järven vesi on sameaa. Järvessä esiintyy kesäisin happikatoa pohjakerroksissa. Kallioistenselän vesi on laadultaan tyydyttävää. Järvi ei ole niin rehevöitynyt kuin ylempi Kirkkojärvi.
Mahnalanselän lähivaluma-alueella on runsaasti peltoja, jotka kuormittavat vesistöä joka näkyy vedenlaadun muutoksina. Järven vesi on ruskean väristä ja humuspitoista. Happamuustaso on normaali. Järvessä on levää ajoittain runsaastikin. Rehevyyden seurauksena järvessä esiintyy happivajetta alemmissa vesikerroksissa. Mahnalanselän veden laatu on arvioitu tyydyttäväksi, joskin ajoittain runsas bakteerien määrä voi heikentää vedenlaatua. Jokisjärven vedenlaatu vastaa paljolti Mahnalanselän vedenlaatua.
Kokonaisfosforin ja klorofylli a:n pitoisuudet (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Kirkkojärvessä kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Kirkkojärvi on tyypitelty keskisuureksi humusjärveksi (Kh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 11 μg/l ja kokonaisfosforin alle 28 μg/l.
Säännöstely
Kirkkojärvestä, Kallioistenselästä , Mahnalanseästä ja Jokisjärvestä koostuvaa järvirypästä säännöstellään Siuronkosken voimalaitoksen avulla. Viimeisin säännöstelylupa on vuodelta 1970, mutta säännöstelyä on harjoitettu jo vuosisadan alkupuolelta asti. Säännöstelyluvan haltija ja säännöstelyn käytännön toteuttaja on Virolan puutarha.
Suurin säännöstelyväli on 42 cm Siuron asteikolla. Säännöstelyä on tosin toteutettu siten, että vedenkorkeus pysyttelee noin 5-10 cm säännöstelyn ylärajan alapuolella. Vedenkorkeus vaihtelee eri puolilla järviketjua riippuen Siuronkosken voimalaitoksen ja yläpuolisen Kyrösjärven voimalaitoksen juoksutuksista.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Kirkkojärvi on kalaisa ja varsinkin hauen ja kuhan kannat ovat runsaat. Järveen istutetaan vuosittain kuhaa, kirjolohta ja järvitaimenta. Kallioistenselältä saa myös haukea ja kuhaa kohtalaisen hyvin ja sinne on istutettu vuosittain kuhaa, kirjolohta, järvitaimenta ja täplärapua.
Mahnalanselältä saa hyvin kuhaa, haukea, ahventa ja toutainta. Myös särjen, lahnan, kuoren ja sulkavan kannat ovat runsaat. Järvessä on myös pieni muikkukanta. Mahnalanselälle istutetaan samoja kalalajeja kuin ylemmille järville, mutta lisäksi karppeja on istutettu ajoittain. Myös Jokisjärvelle istutetaan samoja lajeja kuin yläjuoksun järville.
Siuron reitillä varsinkin Krikkojärvi ja Mahnalanselkä ovat tärkeitä lintujen levähdys ja ruokailupaikkoja. Järvillä ruokailevat telkkä, isokoskelo, laulujoutsen, kanadanhanhi, metsä- ja merihanhi, sorsat ja sotkat. Järviltä voi satunnaisesti bongata myös meriharakan, merikotkan, kalasääskin ja ruskosuohaukan.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Siuron reitillä ympärillä on runsaasti peltoja ja haja-asutusta. Kirkkojärven ympärillä on Hämeenkyrön taajama ja Jokisjärven itäpuolella Linnavuoren kylä sekä eteläpuolella Siuron asuinalue.
