Majajärvi (35.311.1.052)
Järvi
Nimi: Majajärvi
Järvinumero: 35.311.1.052
Vesistöalue: Näsijärven lähialue (35.311)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 5,62 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,29 km1 290 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Majajärvi sijaitsee Ylöjärven kaupungin Huhkaankylässä ja laskee vetensä Kärpänojaa pitkin Näsijärven Mutalanlahteen. Majajärveen laskee Kotojärven, Lepojärven, Petaajärven, Särkijärven ja Liivantajärven vedet. Valuma-alue on pääosin soiden pirstomaa metsämaata. Lähivaluma-alue on peltovaltaista aluetta, jossa sijaitsee jonkin verran haja-asutusta.
Maksimisyvyys: 1,5 m
Veden keskiviipymä: 8 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Majajärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1989, 1999, 2005, 2011 ja 2013.
Valuma-alueella sijaitsevien soiden runsaus näkyy Majajärven vedenlaadussa erittäin voimakkaana humusleimana. Majajärven vesi on peruslaadultaan ruskeaa humusvettä. Vedenlaatu vaihtelee voimakkaasti sääolosuhteista ja valumatilanteesta riippuen. Kesäaikaan veden happamuustaso on normaali, mutta talvella pH-taso laskee hapahkoksi. Veden happamuustaso on talvella yleensäkin luontaisesti hiukan alhaisempi kuin kesällä.
Ravinnetaso on Majajärvessä selvästi luonnontasoa korkeampi. Veden fosforipitoisuus on vaihdellut tutkittuina ajankohtina rehevien ja erittäin rehevien vesien luokissa. Levää todettiin kesällä 1989 jopa ylireheville vesille ominaisesti. Kesällä 2011 levänmäärä indikoi vain lievää rehevyyttä. Levien määrä voi vaihdella nopeastikin sääolosuhteiden ym. takia, joten selvää muutossuuntaa ei levän määrässä voida todeta kahden havaintokerran perusteella. Valuma-alueella sijaitsevilta pelloilta näyttäisi joka tapauksessa kohdistuvan Majajärveen runsaasti hajakuormitusta. Ravinnetaso on Majajärvessä selvästi korkeampi kuin yläpuolisissa järvissä. Talviaikaan myös sisäinen kuormitus kohottanee ravinnepitoisuuksia. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien esiintyminen järvivedessä viittaa järveen tulevan kuormitusta valuma-alueelta.
Happitilanteesta on ollut molempina tutkittuina talvina huono, sillä happipitoisuus oli pintavedessäkin vain 0,04-0,05 mg/l. Jään alla hapen kuluminen on huomattavaa runsaan humuksen määrän ja luonnontasoa selvästi korkeamman rehevyystason takia. Happitaloutta helpottaa veden nopea vaihtuvuus. Järven mataluudesta johtuen merkittäviä happitalouden häiriöitä ei esiinny avovesikaudella, joskin happivaje on myös kesällä tuntuva.
Majajärven vedenlaatu on huono. Vedenlaatua heikentävät erittäin voimakas humusleima, luonnontasoa korkeampi rehevyystaso, todetut voimakkaat happitalouden häiriöt ja veden hapahko luonne.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2014
