Mankilanjärvi (57.024.1.001)/Jatkuvatoiminen vedenlaadun tarkkailulautta
- Nimi: Jatkuvatoiminen vedenlaadun tarkkailulautta
- Vesialue: Mankilanjärvi (57.024.1.001)
- Päävesistö: Siikajoki (57)
- Vesienhoitoalue: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue
- Kunta: Siikalatva
- Maakunta: Pohjois-Pohjanmaan maakunta
- ELY-keskus: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
8. lokakuu 2014 |
8. lokakuu 2014 |
1. lokakuu 2014 |
1. lokakuu 2014 |
18. syyskuu 2014 |
Rehevät uistinvita- ja ulpukkakasvustot vaikeuttavat jo soutamista.
21. heinäkuu 2014 00:00
Myrkkykeisoa rannoilla.
21. heinäkuu 2014 00:00
Ulpukoiden seasta muutama lumme havaittu. Uistinvitan määrä kasvaa edelleen. Rannat täynnä järviruokoa.
30. kesäkuu 2014 00:00
Mankilanjärvi (57.024.1.001)/Jatkuvatoiminen vedenlaadun tarkkailulautta
21. heinäkuu 2014 00:00
Myrkkykeisoa rannoilla.
Mankilanjärvi (57.024.1.001)/Jatkuvatoiminen vedenlaadun tarkkailulautta
21. heinäkuu 2014 00:00
Rehevät uistinvita- ja ulpukkakasvustot vaikeuttavat jo soutamista.
Mankilanjärvi (57.024.1.001)/Jatkuvatoiminen vedenlaadun tarkkailulautta
16. kesäkuu 2014 00:00
Ulpukoiden määrä kasvaa, samoin kuin järviruo’on ja -kortteen. Uistinvita havaittu. Paikoin runsaasti myrkkykeisoa rannoilla!
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen sertifioitu näytteenottaja otti tältä havaintopaikalta virallisen vesinäytteen 24.6.2014, joka analysoitiin SYKE:n laboratoriossa Oulussa. Näytteestä analysoitiin mm. pH, sameus, kiintoaine, sähkönjohtavuus, ammoniumtyppi, nitriitti-nitraattityppi, kokonaistyppi sekä kokonaisfosfori. Lisäksi Hydro-Pohjanmaa -hankkeen harjoittelijat ottivat vertailunäytteen, joka analysoitiin OAMK:n laboratoriossa.
SYKEn analyysitulosten mukaan järven pH on noin 6,7 ja sähkönjohtavuus noin 4,5 mS/m. Suomessa pintavesien pH on yleisesti noin 6–8. Sähkönjohtavuus taas kuvaa veteen liuenneiden suolojen määrää, eikä sen perusteella voi tehdä johtopäätöksiä veden terveydellisistä vaikutuksista.[1] Järven typpipitoisuudet ovat hyvin alhaisia. Kiintoaine kuvaa vedessä olevan hiukkasmaisen aineksen määrää. Puhtaassa, kirkkaassa vedessä kiintoainetta on alle 1 mg/l, kun taas Mankilanjärvessä kiintoaineksen määrä on noin 9,7 mg/l. Tämä taas vaikuttaa sameuteen ja näkösyvyyteen. Kokonaisfosforilla taas on suuri merkitys järven rehevöitymiseen, sillä se on usein tärkein planktonlevän kasvua rajoittava ns. minimitekijä. Karussa vesistössä kokonaisfosforin pitoisuus on alle 15 µg/l, ylirehevässä vesistössä yli 100 µg/l.[2] Mankilanjärvessä, joka on luontaisesti rehevä, kokonaisfosforin määrä on 44 µg/l.
Vedenlaadun tarkkailua tällä havaintopisteellä jatketaan syksyyn 2014 asti jatkuvatoimisen vedenlaadun tarkkailujärjestelmän avulla sekä viikoittain otettavilla vertailunäytteillä ja niiden laboratorioanalyyseillä. ELY-keskuksen näytteenottaja vierailee järvellä vielä heinä- ja elokuussa.
