Musta-Muikku (14.653.1.011)

38 300 m³ <br />3,83e-5 km³ <br />38 300 000 l <br /> 800 m <br />

Musta-Muikku on melko pieni järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa ja kuuluu Keski-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Musta-Muikku
Järvinumero: 14.653.1.011
Vesistöalue: Kyynämöisen - Sääkspään alue (14.653)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 2,58 ha
Syvyys: 2,8 m
Keskisyvyys: 1,48 m
Tilavuus: 38 300 m³3,83e-5 km³ <br />38 300 000 l <br />
Rantaviiva: 0,8 km800 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Uurainen (kunta)
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Musta-Muikku on kannanksentakainen Kyynämöinen, jonka itse järvestä erottaa kapea hiekkakannas. Musta-Muikun vesi, toisin kuin Kyynämöisjärven ruskea humus, on olemukseltaan mustaa mutta syvänteissään kirkasta. Lampi on osittain hettorantainen, kuitenkin mäntymetsäisten soraharjujen kauttaaltaan reunaama kaareva potero, joka kapenee kaakkoisella kulmallaan vähäiseksi hettoperäkkeeksi. Lammen ympärystienoo on esihistoriallista asuinaluetta. Samankaltaisia lampia löytyy alueelta tämän tästä ja lähestulkoon kaikkia ympäröi kuivaharjanteinen mäntymetsä. Alue oli pitkään tarkoin vartioidussa yksityisomistuksessa, mutta sittemmin Musta-Muikun välitön ympäristö on saatettu avoimeksi virkistäytymisympäristöksi, jossa on lupa kulkea ja nauttiakin.

Asutus ja vesistön käyttötavat

1950-1960-luvun vaihteessa alueen silloinen omistaja Valter Parviainen rakennutti lammen ja Kyynämöisjärven välisen kannaksen kärkeen huvilan ja sulki alueen ehdottomaksi yksityisalueeksi. Ajokielto-liikennemerkit ja puomit ilmestyivät lähitienoiden alueelle tai sen lähistölle vähänkin johtaville kulkuväylille. Parviainen ruoppautti myös rantamaisemaa läheisen Hietasaarenkannaksen, -tai saarennon länsityvestä aina Majalahteen saakka tarkoituksenaan metsittää ranta kauttaaltaan Terijoen Seetreillä; noihin aikoihin saakka Hietasaaresta alkanut hiekkaranta ulottui aina Majalahteen saakka. Parviaisen tavoitteellinen hanke ei onnistunut. Kaunis hiekkaranta katosi Hietasaarta lukuun ottamatta ja ryhtyi kasvamaan tiheää rantapajukkoa, -ja lepikkoa.