Pirttijärvi (35.593.1.002)
Järvi
Nimi: Pirttijärvi
Järvinumero: 35.593.1.002
Vesistöalue: Karhejärven valuma-alue (35.593)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 5,86 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1 km1 000 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Pirttijärvi sijaitsee Majanmaankulman kylän pohjoispuolella ja laskee vetensä Karhejärven eteläosaan. Majajärven melko hyvälaatuiset vedet laskevat Pirttijärveen. Valuma-alue on järven tilavuuteen nähden melko suuri ja veden vaihtuvuus onkin siksi nopeaa. Vedenlaatu voikin vaihdella järvessä melko nopeasti sääolosuhteiden ja valuman runsauden mukaisesti. Valuma-alue koostuu lähes yksinomaan suosta ja metsästä. Järven rannoilla sijaitsee melko runsaasti vapaa-ajan asutusta. Tampere-Vaasa-rautatie kulkee järven länsipuolitse.
Maksimisyvyys: 4,5 m
Veden keskiviipymä: 64 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Pirttijärven vedenlaatua on tutkittu vuonna 1990.
Pirttijärven vesi on peruslaadultaan ruskeaa humusvettä. Valuma-alueen suo- ja metsävaltaisuus näkyy voimakkaana humusleimana. Suovesien vaikutuksesta vesi on hapahkoa. Pohjan lähellä veden pH laski jopa alle 6,0, jota pidetään esimerkiksi rapujen kannalta kriittisenä raja-arvona. Puskurikyky happamoitumista vastaan on välttävä, joten valuma-alueelta tulevien vesien happamuustaso säätelee hyvin pitkälle Pirttijärven happamuustason. Veden sähkönjohtavuus on melko alhainen.
Pirttijärven ravinnetaso on voimakkaasti luonnontasosta kohonnut. Fosforipitoisuus oli pintavedessä 43 µg/l ja typpipitoisuus 870 µg/l. Fosforipitoisuuden perusteella Pirttijärvi voitiin luokitella reheväksi, mutta pitoisuus oli hyvin lähellä erittäin rehevien vesien raja-arvoa (50 µg/l). Typpipitoisuus oli noin puolitoistakertainen luonnontilaisten järvivesien tasoon nähden. Ravinnetaso oli selvästi suurempi kuin yläpuolisessa Majajärvessä, vaikka valuma-alue on hyvin samantyyppinen. Onkin todennäköistä, että Pirttijärven rannoilla sijaitsevasta vapaa-ajan asutuksesta kohdistuu järveen kuormitusta.
Happitilanne oli alkutalvella 1990 vielä melko hyvä, mutta koko vesimassassa todettiin selvää happivajetta. Pohjan läheisen vesikerroksen hapen kyllästysaste oli laskenut 14 %. Lopputalvella happitilanne on saattanut heikentyä tyydyttäväksi, kun huomioidaan järven runsashumuksisuus ja korkea rehevyystaso.
Pirttijärvi soveltuu virkistyskäyttöön tyydyttävästi. Vedenlaatua heikentävät luonnontasosta selvästi kohonnut rehevyystaso ja voimakas humusleima.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2007