Pyhäjärvi (54.051.1.001)
Pyhäjärvi on iso järvi Pyhäjoki (54) -päävesistössä. Pyhäjärvi on Pohjois-Pohjanmaan maakuntajärvi.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Pyhäjärvi (54.051.1.001)/Valtakunnallinen sinileväseuranta (Emolahden uimaranta)
25. kesäkuu 2019 10:08
Ei levää
Järven erityispiirteet
Pyhäjoen latvoilla Pyhäjärven kunnassa sijaitseva Pyhäjärvi on suurin järvi, joka sijaitsee kokonaan Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Viisi seuraavaksi suurinta järveä sijaitsevat maakunnan toisella laidalla, Koillismaalla. Pyhäjärven ala on 121,8 km², Suomen järvien pinta-alatilastossa se on sijalla 38.
Pyhäjärven valuma-alue on järvi mukaan luettuna 676 km², joten järvi itse muodostaa valuma-alueesta lähes viidenneksen. Suurin osavaluma-alue on Komujoki, 98 km².
Pyhäjärven keskisyvyys on 6,3 m ja suurin syvyys 27 m. Järvessä on 115 saarta, kaikki melko pieniä. Rantaviivan kokonaispituus on 244 km.
Vedenkorkeus ja virtaama
Pyhäjärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1919. Havainnot puuttuvat kokonaan vuodelta 1939. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Pyhäsalmella (YKJ 7064900, 3450414). Pyhäjärveä on säännöstelty vuodesta 1960. Säännöstelyn alkamisen jälkeen keskivedenkorkeus on ollut N60+ 139,51 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on tänä aikana ollut 75 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+ 140,05 m (vuonna1962) ja alin N60+ 138,84 m (huhtikuussa 1961 ja 1969), joten äärivaihtelu on ollut 219 cm. Luonnontilaisella kaudella ylin vedenkorkeus oli N60+ 141,03 m (kesäkuussa 1927).
Virtaamahavaintoja on Pyhäjärven luusuasta vuodesta 1971 lähtien. Keskivirtaama on ollut 5,7 m3/s, keskiylivirtaama 10 m3/s ja keskialivirtaama 1,4 m3/s. Äärivirtaamat ovat olleet 13 m3/s (kesäkuussa 2008) ja 0,0 m3/s (useana vuotena). – Järvi on ollut säännöstelty vuodesta 1961.
Jäähavainnot
Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1920–1921 alkaen ja havainnot jatkuvat edelleen. Havainnoissa on sekaisin sekä Junttiselän että eteläisen ison selän jäätymisiä. Aina ei ole varmuutta kumpaa tarkoitetaan. Varhaisin jäätyminen on ollut 8. lokakuuta vuonna 1976, myöhäisin 28. joulukuuta 2006. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 26. huhtikuuta 2007 ja 29. toukokuuta 1923 ja 1955.
Jäänpaksuushavaintoja on vuodesta 1961 lähtien. Jään keskimääräinen talvikautinen maksimipaksuus on ollut 59 cm, koko jakson ennätyspaksuus 82 cm maaliskuulta 1998.
Nykytila ja suojelu
Pyhäjärven saaret kuuluvat valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan. Maa-alueiden suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena ja vesialueiden suojelu vesilain nojalla.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : Kalatiira, Kuikka, Laulujoutsen
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Pyhäjoen vesistö (ymparisto.fi)
- Pyhäjärven Junttiselän happamoitumisen syitä selvitetty (ymparisto.fi)
- Pyhäjärven Junttiselän itärannan kunnostus (Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto, lupapäätös)
- Pyhäjärven Junttiselän veden ja pintasedimenttien vuodenaikainen koostumusvaihtelu, 2005-2007 (GTK)
