Pyydysjärvi (35.359.1.007)

1 400 m <br />

Pyydysjärvi on keskikokoinen järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Pirkanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Pyydysjärvi
Järvinumero: 35.359.1.007
Vesistöalue: Iso Särkijärven valuma-alue (35.359)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 11,2 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,4 km1 400 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Pyydysjärvi sijaitsee noin 8 km Kurun taajamasta pohjoiseen. Valuma-alueen latvoilla sijaitsee pari suolampea (Mustalammi ja Kukkarolammi) sekä toiselta rannaltaan suometsään rajautuva pienikokoinen Pitkäjärvi. Näiden vedet laskevat pienen ojan kautta Pyydysjärven pohjoisosaan, jonne laskee myös 2 muuta pientä ojaa. Pyydysjärven rantavyöhyke on myös osin suoperäistä maata. Suon osuus muutoin metsäisestä valuma-alueesta on siksi merkittävä, että se näkyy veden laadussa voimakkaana humusleimana.

Pyydysjärvi on sijoitettu Suomen vesistön julkaisussa (Ekholm 1993) Iso Särkijärven valuma-alueelle. Peruskartan nro 2213 08 mukaan sen vedet laskisivat kuinkin Kiltinkorvenojaan, joka laskee Kuusijärveen (Kuusijärven-Haukkajoen alue 35.362).

Maksimisyvyys: 5,3 m

Veden keskiviipymä: 83 vrk

© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Nykytila ja suojelu

Pyydysjärvestä on vain yhdet tutkimustulokset, nekin jo vuodelta 1984. Järvi on melko matala (kokonaissyvyys 5,3 m) ja veden vaihtuvuus on laskennallisesti nopeaa.

Ainot näytteet on otettu siis helmikuun alussa. Happea oli tuolloin pohjalla 3,0 mg/l, joten lopputalvella happi kuluu pohjan läheltä vähiin. Kesätilannetta ei ole tutkittu. Pintaveden tumma väri (240) huomioiden lämpötilakerrosteisuuden muodostuminen kesälläkin on mahdollista. Humuksen runsaus näkyy veden erittäin tummana värinä. Veden pH oli talvella 1984 erittäin alhainen (4,3), joten kyse on happamasta suojärvestä, jossa voivat tulla toimeen lähinnä ahven ja hauki. Ravinnetaso oli lähellä humusjärvien normaalia tasoa. Kesäajan fosforitaso voi olla hieman talviaikaa korkeampi, tuloksia ei kuitenkaan ole käytettävissä.

Pyydysjärven veden laadun yleislaatuluokka jää jo vanhojen talvitulosten valossa välttäväksi tai jopa huonoksi (happamuus) painotuksen mukaan. Laatuluokkaa laskevat humuksen runsaus ja alhainen pH.

© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys