Raidistonjärvi (35.722.1.017)
Järvi
Nimi: Raidistonjärvi
Järvinumero: 35.722.1.017
Vesistöalue: Koljonselän alue (35.722)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 10,83 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,65 km1 650 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Orivesi (kunta)
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Raidistonjärvi sijaitsee Oriveden kaupungin Raidiston kylässä. Raidistonjärvi laskee vetensä Röyhdänsalmen kautta Längelmäveden Karviansalmeen. Veden vaihtuvuus on Raidistonjärvessä erittäin hidasta. Laskennallisesti keskiviipymä on noin 3,5 vuotta. Pienikokoinen valuma-alue koostuu pääosin pelloista, jotka rajautuvat osittain peruskartan mukaan suoraan järven rantaan. Järven eteläpuolella sijaitsee metsäinen mäki. Järven lounaispuolella sijaitsee matkailukeskus. Lisäksi valuma-alueella sijaitsee vähäisessä määrin haja-asutusta.
Maksimisyvyys: 9,8 m
Veden keskiviipymä: 1276 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Raidistonjärven vedenlaatua on tutkittu talvella vuosina 1989 ja 1997.
Raidistonjärven vesi on peruslaadultaan kirkasta, väritöntä ja vähähumuksista. Veden sähkönjohtavuus on normaalilla tasolla, eikä viittaa järveen kohdistuneen merkittävästi kuormitusta pelloilta tai haja-asutuksesta. Veden happamuustaso on normaali, ja puskurikyky happamoitumista vastaan erittäin hyvä, joten happamoitumisen vaaraa ei ole.
Hajakuormituksen vaikutukset Raidistonjärven rehevyystasoon ovat selvästi nähtävissä. Rehevyystaso on lievästi luonnontasosta kohonnut sekä fosforipitoisuuden että typpipitoisuuden osalta. Pintaveden fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet 15-18 µg/l ja typpipitoisuudet 600-790 µg/l. Erityisen korkeiksi pitoisuudet eivät ole siten nousseet. Kesäisin fosforipitoisuudet ovat kuitenkin tavallisesti suuremmat kuin talvisin, mutta pitoisuudet pysynevät kesäisinkin lievästi rehevien vesien luokassa. Hajakuormitus tulisi pyrkiä minimoimaan, jotta Raidistonjärven vedenlaatu ei heikenisi.
Happitilanne on ollut molempina tutkittuina ajankohtina kokonaisuutena hyvä, sillä pintaveden happipitoisuus on ollut normaalilla tasolla, ja pohjan lähelläkin happipitoisuus on ollut yli 1 mg/l. Näytteenotot ovat ajoittuneet alkutalveen. Lopputalvella happitilanne on voinut heiketä tyydyttävälle tasolle. Kesäisin happitalouteen vaikuttavat lämpötilakerrosteisuuden muodostuminen ja sääolosuhteet. Kesäkerrosteisuuden lopulta ei ole käytettävissä tutkimustuloksia.
Raidistonjärvi soveltuu virkistyskäyttöön erinomaisesti. Vesi on kirkasta, väritöntä ja vähähumuksista, eikä happitalouden ongelmia ole esiintynyt. Vedenlaatua heikentää kuitenkin lievästi luonnontasosta kohonnut rehevyystaso.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2015