Ryökäsvesi - Liekune (14.922.1.001)
Liekune, Ryökäsvesi on iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Ryökäsvesi - Liekune (14.922.1.001)/Liekune
Näkymä Liekuneelle
Liekuneen erityispiirteet
Liekune muodostaa yhdessä Ryökäsveden kanssa järviparin, jotka ovat yhteydessä toisiinsa Hirvensalmi nimisen kapean salmen kautta. Lisäksi Puulalta on vesiyhteys Hiekka- ja Tupasaarten välistä Suonsalmen läpi kohti Liekunetta. Liekune kuuluu Puulaveden alapuolisiin järviin ja Hirvensalmen kuntaan sekä Liekune-Ryökäsvesi valuma-alueeseen. Järvi on kirkasvetinen ja lähes väritön. Järvi on tyypiltään vähähumuksinen ja velvoitetarkkailutiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan karu. Happipitoisuus on ollut järvessä hyvä.
Virkistyskäyttö luokituksen mukaan Liekune kuuluu luokkaan erinomainen. Luokitus on tehty järven velvoitetarkkailuohjelman tuottaman aineiston perusteella. Rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.
Ryökäsveden erityispiirteet
Ryökäsvesi kuuluu samaan valuma-alueeseen kuin Liekune. Järvi on kirkasvetinen ja lähes väritön. Järvi on tyypiltään niukkahumuksinen ja karu. Virkistyskäyttö luokituksen mukaan Ryökäsvesi kuuluu luokkaan erinomainen. Luokitus on tehty syvänteen (19,7m) vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.
Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1992-93. Velvoitetarkkailuohjelmaa on suorittanut Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus Kotkatvedellä vuodesta 2001 lähtien.
Järvien kallio- ja maaperä
Alueen kallioperä on keskeisiltä osiltaan granodioriittia. Ryökäsveden eteläosassa Haukkomäen – Särkiniemen alueella kuten myös pohjoispäässä Kotkaveden länsirannalla sekä Liekuneen pohjoispäässä Mustaniemen – Peltoniemen alueella kallioperä on kiillegneissiä. Kallioperää peittää pääasiassa pohjamoreenikerros, joka on paksuimmillaan Liekuneen länsipuolen drumliinialueella. Drumliinit eli moreenikummut ovat Vahvamäki, Mäkärämäki, Raappalanmäki, Iikanmäki, Hasanmäki, Palomäki, Onttojenmäki, Merrasmäki. Järveltä katsoen drumliinit näkyvät maisemassa korkeina loivarinteisinä, metsäisinä mäkinä.
Ryökäsveden itärantaa kulkee katkonainen ja kapea harjujakso. Se on selvästi näkyvissä mm. Ryökäsveden kaakkoisrannalla Hintikanjoen alueella, Iso-Lautharju – Pieni-Lautharju Merrasmäen kylän suoalueen keskellä, Haapasaaren – Kaijatsaarten –alueella, Rehniönniemessä ja erityisesti pohjoispään Vilkonharjulla.
Laajahkot turvealueet (suot) ulottuvat monin paikoin rantaan asti. Edustavimmat suot ovat Liekuneen pohjoisosan Suosalmessa, Tihuniemen tyvellä, Ryökäsveden eteläpäässä, Merraslahdessa ja Urmaslahden länsirannalla.
Reitit
Liekuneeseen ja , Ryökäsveteen on tehty merkityt veneilyreitit (oranssit syvävesimerkit), jotka ohjaavat veneliikennettä keskitetysti tietyille reiteille. Suur-Savon Sähkö Oy säännöstelee Puulaveden, Liekuneen ja Ryökäsveden pintaa Kissakosken padon ja voimalaitosten avulla.
Lähteet: Hirvensalmen kunta/ Liekuneen-Ryökäsveden rantayleiskaava 2005, Valtion ympäristöhallinto (Oiva -tietokanta).
