Saarnijärvi (33.002.1.006)/Rantalan kallio

Saarnijärvi on nykyisin entisissä mitoissaan keväisin ja syksyisin . Talven tullen jäät jäävät joskus ylös veden virrattua jokea pitkin vedenottamon padolle Lapinjokeen. Jäät ovat joskus ohuita ja erityisesti Saarnijärven lähteiden kohdalla heikkoja kovallakin pakkasella. Juhannuksen jälkeen vedenoton takia vettä on vähän ja se on ajoittain erittäin hapanta kun entisen merenpohjan sulfidisavi on päässyt hapettumaan vedenpinnan laskettua liian alas runsaan vedenoton takia. Järven umpeenkasvu on ollut nopeaa rehevässä maaperässä, sulfaattisavessa, reilussa puolessa vuosisadassa vesiala on pienentynyt 175 hehtaarista vajaaseen 60 hehtaariin. Vedenoton lupaehtoja kaavailtaessa 1940-luvulla Saarnijärveen piti jättää vettä puoli metriä kauttaltaan, näin ei tapahtunut. Sen sijaan reilu vuosikymmen myöhemmin räjäytettiin Saarnijärven vedenpinnan säätelijänä toiminut luonnollinen kalliopato ilmaan. Toimenpiteestä ei ole jäänyt merkintää asiakirjoihin. Saarnijärven kirkas vesi johdettiin valmistunutta kanavaa pitkin Äyhönjärveen Rauman seudun vedenhankintaan käytettäväksi, Seuraavilla vuosikymmenillä vedenhankintaa korvattiin tunnelia pitkin Eurajoesta ja johtolinjaa pitkin Kokemäenjoesta. Lapinjoen osalta Narvijärven vedensäännöstelystä luovuttiin ja pohjapato rakennettiin, Koskeljärven pohjapato valmistui jo aikaisemmin, Saarnijärven pohjapatoa ei vaan kuulu eikä näy. Näkyy räjäytyksen jäljet Sammallahden maastossa ja kiviröykkiö ja vähän ylempänä Sammallahdenmäellä röykkiöitä löytyy lisää, tosin niiden syntyminen tunnetaan kohtalaisesti. Saukkoja ja lähistöllä eläviä mäyriä on näkynyt harvalukuisina.