Salalammi (14.165.1.018)

3 210 m <br />

Salalammi on keskikokoinen järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa ja kuuluu Hämeen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Salalammi
Järvinumero: 14.165.1.018
Vesistöalue: Seestanjoen valuma-alue (14.165)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 37,84 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,21 km3 210 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Lahti, Hollola
Maakunta: Päijät-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Salalammi sijaitsee Lahden kaupungin reunamilla noin 6km koilliseen keskustasta. Lammella on pinta-alaa noin 35ha ja sen suurin syvyys on 10m. Lampi on jakautunut kolmen kunnan alueelle: Lahden, Hollolan ja Nastolan.

Salalammin historiaa

Lampeen ei ole kohdistunut vuosien varrella suurta ulkoista kuormitusta, mutta sisäistä kuormitusta eli fosforin vapautumista pohjasedimenteistä esiintyy. Varsinkin loppukesäisin on havaittu happivajetta ja vuonna 1993 happi kului lähes loppuun alusvedestä. Alusveden hapettomuutta on esiintynyt vielä 2000-luvulla.

Erityisen suurta fosforin vapautumista tapahtui vuosina 1993 ja 1997. Vuonna 1997 veden kokonaisfosforin pitoisuus oli 120μg/l^-1, kun se yleisesti on pysynyt 20μg/l^-1 tuntumassa.

Suurempia leväongelmia ei Salalammilla ole esiintynyt. Vuonna 1998 ja sen jälkeisinä vuosina on koettu lieviä Anabaena lemmermannii -sinileväkukintoja.

Nykytila ja suojelu

Salalammin veden laatu on parasta Lahden seudulla, mutta kuitenkin huonontunut 1980-luvun jälkeen. Vuonna 2005 tarkastettiin lammen rantakiinteistöjen jätevesihuollot.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Lampeen on istutettu ainakin planktonsiikaa.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Lammen rannoille on rakennettu vakituista asutusta kiihtyvään tahtiin vuosien varrella.

Aiheesta muualla

Susanna Sinervän opinnäytetyö Salalammin hoitosuunnitelmasta