Suojärvi (54.074.1.001)

5 470 m <br />

Suojärvi on melko iso järvi Pyhäjoki (54) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa ja kuuluu Pohjois-Pohjanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Suojärvi
Järvinumero: 54.074.1.001
Vesistöalue: Osmangin alue (54.074)
Päävesistö: Pyhäjoki (54)

Perustiedot

Pinta-ala: 117,02 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 5,47 km5 470 m <br />
Korkeustaso: 119,7 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Haapavesi
Maakunta: Pohjois-Pohjanmaan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Tämä Suojärvi sijaitsee 16 kilometriä Haapaveden keskustasta pohjoiseen. Järvi on lähes kaksi kilometriä pitkä ja vajaan kilometrin levyinen. Suojärven ympäristö on voimakkaasti ojitettu. Salmenoja laskee järveen Osmangista ja Piipsanjoki jatkaa vesien juoksutusta kohti Piipsanjärveä.

Nykytila ja suojelu

Suojärvi kuuluu Haapaveden lintujärviin ja Natura 2000 luonnonsuojelualueisiin, sekä valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Suojärvi on tärkeä muuttoaikainen levähdysalue vesilinnuille. Syyskuussa 2018 järvellä lepäili ja ruokaili vähintään 420 muuttosorsaa. Lisäksi havaitsin 12 tylliä ja saman verran joutsenia.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Suojärven rannoilla ei ole asutusta ja lähin pelto on puoli kilometriä järven kaakkoiskulmasta.

Tarut ja tositarinat

Syyskuussa 1954 Suojärven etelärannalla kellui puolen hehtaarin kokoinen turvesaari, jossa kasvoi saraheinää. Saari kesti kävellä ja kyläläiset olivat niittäneet heinän kuivumaan. Syksy oli sateinen ja järven vedenpinta nousi, samoin turvesaari. Tämän seurauksena saari irtosi järven pohjasta lautaksi, jonka virtaus ja tuuli kuljetti Suojärven pohjoispäästä lähtevän Piipsanjoen suulle. Turvelautta tukki joen ja vesi järvessä nousi entisestään, upottaen myös turvelautan veden alle. Niittomiesten tullessa noutamaan heiniään ei koko saarta meinattu löytää. Lähde: Raahen Seutu 11.9.1954 sivu 2