Tiikerikatka
Itämeren tulokaslaji.
Tiikerikatka (Gammarus tigrinus) on kotoisin Pohjois-Amerikasta, jossa se elää sekä makeassa että murtovedessä. Eurooppaan laji levisi 1930-luvulla sekä alusten painolastivesien että Saksan siirtoistutusten mukana.
Tiikerikatkaa tavataan Itämeren etelä- ja kaakkoisrannikolla. Vuonna 1998 laji löydettiin Vistulan laguunista, vuonna 2003 Suomenlahdelta, Haminasta.
Tiikerikatka eroaa Itämeren omista Gammarus-lajeista värin sekä antennien ja takaraajojen pitkän taipuisan karvoituksen perusteella. Eliöllä on selvä keltamusta pystyraidoitus, mutta kuvan yksilöltä se on hävinnyt formaliini-säilönnässä.
Tiikerikatka sietää vaihtelevia suolapitoisuuksia (0-25 PSU) ja lämpötiloja (5-35 astetta). Se talvehtii lepomuotoina ja elää sekä kasvien seassa että paljailla hiekka- ja kivipohjilla. Tiikerikatka käyttää ravinnokseen lähes kaikkea eloperäistä mitä pohjalta löytyy.
Kuva: Johan Lindholm
Katso myös
Aiheesta muualla
- Leväkatkat (LuontoPortti)
- Tiikerikatka (Wikipedia)
- Tiikerikatka (Vieraslajit.fi)
