Selaaminen ominaisuuksittain

Järvi-meriwikistä
Loikkaa:valikkoon, hakuun

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Selaaminen ominaisuuksittain

Lista kaikista sivuista, joilla ominaisuuden DescFI arvona on Kaakosta luoteeseen. Koska tuloksia on vain vähän, myös lähellä olevat arvot näytetään.

Alla on vain 26 hakutulosta alkaen tuloksesta nro 1.

Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 50 edellistä | 50 seuraavaa →

    

Luettelo tuloksista

  • Lappajärvi (14.734.1.002)/Lappajärven luoteispää  + (Järveä laskettaessa pääjärvestä irtikuroutunut osa.)
  • Saloistenjärvi (35.840.1.010)/Saloistenjärvi (Janakkala)  + (Järveä on kutsuttu myös nimellä Lempellonjärvi.)
  • Näsijärvi (yhd.)/Kattilasaari  + (Järvi 100m saaresta länteen.)
  • Haarjärvi (23.074.1.004)/Paikkarintie  + (Järvi näkyy Paikkarintielle)
  • Iso Salmijärvi (18.041.1.002)/Helsingintie  + (Järvi näkyy puiden lomasta Helsingintielle)
  • Sysmä (04.251.1.005)/Sysmäjärven luonnon historiaa  + (Järvi on kuroutunut ensimmäisen kerran oma … Järvi on kuroutunut ensimmäisen kerran omaksi järvialtaakseen n.10400 vuotta sitten jääkauden jälkeisen Ancylusjärvi-vaiheen aikana. Anculysjärvi on ollut varhaisvaiheessaan (10800 v.s.) n.107.m.tasossa Huutokosken alueella järven keskikohdalla,joten myös Maavesi-Längelmäenjärvi,joka on noin 10m.(99m.mp)korkeammalla tasolla kuin Sysmä (90m.mp),on kuroutunut itsenäiseksi järveksi muutamaa sataa vuotta aikaisemmin kuin Sysmä saman järvivaiheen aikana. </br>(Anculusjärveä edeltävän, Yoldiameren, korkein ranta on määritetty tällä aluella n.120.m.tasolle.)</br> </br>Sysmä oli itsenäinen allas liki 4000 vuotta ennen kuin Muinais-Saimaan tulviva vesi puski Huutokosken kynnyksen ylitse 6900 vuotta sitten ja alkoi nostaa vedenpintaa Sysmän altaassa.Tämän transgression ylimmät rannat ovat 103-105 m tasolla nykyisissä kartoissa. Vesi ei noussut aivan Maaveteen saakka, vaan ylin ranta on Jokilammen kohdalla,mikä oli Muinais- Saimaan äärimmäinen piste sillä suunnalla.</br>Tältä paikalta,kuin myös reitin varrelta alempaa Savuniemestä ja Huutokoskelta on kartoitettu useita kivikautisia asunpaikkoja. </br></br>Sysmän, (ja Saimaan) yhtenäinen vedenkorkeus oli ylimmillään n.6200 vuotta sitten. Tämän jälkeen vesi mursi Lappeenrannan Kärelammella uoman Kymijokeen ja n.6000 v.sitten vedenvoima puhkaisi Salpauselän Imatran Vuoksenniskalla ja syntyi Vuoksi.Vesi alkoi laskea ja noin 5500 v.</br>sitten Sysmä kuroutui Huutokosken laskukynnyksen synnyttyä jälleen omaksi altaakseen.</br></br>Sysmä sai yli 5000 vuotta liplattaa omassa rauhassaan, kunnes se 1900-luvun alussa koki noin 2 metrin järvenlaskun ja sen jäljeltä maastoon jäi geologisesti erittäin hyvin kehittyneet rantamuodostumat.</br></br>Järvi on pituudeltaan n.15 km ja siinä on havaittavissa selvästi maankamaran kallistuminen luoteesta kaakkoon siten,että eteläosassa järveä rantamuodotumat ovat nousevan veden työntämiä valleja ja ja pohjoisosissa missä vedenpinta on ollut pienessä laskussa,aallokko on synnyttänyt 0.5-1.0 metrin korkean kulumistörmän. </br></br>Lähteet:Microliitti Oy;Timo Jussila: Maavesi-Sysmä-Paro ranta-alueen muinaisjäännösinventointi</br> 2007. Vesistökronologiassa on lainattu tämän tutkimuksen aineistoa samoin Muinais-Saimaan kehitystä koskevat tiedot.Muinais-Saimaan kehitystä koskevat tiedot.)
  • Juurusvesi - Akonvesi (04.611.1.001)/Havaintopaikka 3  + (Järvi-meriwikissä tämä nimeämätön salmi on … Järvi-meriwikissä tämä nimeämätön salmi on yksi kolmesta salmesta (toiset ovat [[Juurusvesi - Akonvesi (04.611.1.001)/Karhonsalmi|Karhonsalmi]] ja [[Juurusvesi - Akonvesi (04.611.1.001)/Kortesalmi|Kortesalmi]]) jotka erottavat [[Kallavesi (yhd.)|Kallaveden]] [[Juurusvesi - Akonvesi (04.611.1.001)|Juurusvedestä]]. Kuitenkin paremmin nämä kaksi [[Iso-Kalla]]n osajärveä erottaisivat toisistaan Jännevirta, joka jäätyy ainoastaan erittäin kovilla pakkasilla.yy ainoastaan erittäin kovilla pakkasilla.)
  • Kirmusjärvi (23.024.1.002)/Sammatin Järvipäivät 2  + (Järvipäivät 6.8. "Puhutaan Kalasta" mukana … Järvipäivät 6.8. "Puhutaan Kalasta"</br>mukana mm.</br></br>Kalavale, Intohimoinen kalamies, Janne Jalava, dosentti, VTT</br> </br>Kalastustarinoita</br>Luonto-illasta tuttu, kalojen ja kalatalouden asiantuntija, Harry Dahlström, MMT h.c. </br></br>Sammatin 28 järven tila ja Kirmusjärven kunnostussuunnitelma</br>Anne-Marie Hagman, limnologi, suunnittelija, ELY-keskusgman, limnologi, suunnittelija, ELY-keskus)
  • Torankijärvi (74.031.1.023)/Jätärin lintutorni  + (Jätärin torni sijaitsee Torankijärven luoteispäässä Munakkapuron suulla. Se on kaksitasoinen ja sen katselukorkeus on reilu 6 metriä. Se on rakennettu vuonna 2004.)
  • Lievestuoreenjärvi (14.391.1.001)/Jäätilanne I  + (Jään paksuuden mittauspaikka 1)
  • Lievestuoreenjärvi (14.391.1.001)/Jäätilanne II  + (Jään paksuuden mittauspaikka 2)
  • Lievestuoreenjärvi (14.391.1.001)/Jäätilanne III  + (Jään paksuuden mittauspaikka 3.)
  • Lievestuoreenjärvi (14.391.1.001)/Jäätilanne IV  + (Jään paksuuden mittauspaikka 4.)
  • Lievestuoreenjärvi (14.391.1.001)/Jäätilanne V  + (Jään paksuuden mittauspaikka 5.)
  • Näsijärvi (yhd.)/Maisansalo / jäänmittaus  + (Jäänmittauspaikka)
  • Näsijärvi (yhd.)/Pirunlahti  + (Jäänpaksuuden mittauspiste Terälahden Pöllöselällä.)
  • Pitkäjärvi (81.055.1.010)/Kuntopolun kallioranta  + (Jäätilanteen havaintopiste)
  • Tuusulanjärvi (21.082.1.001)/Näkösyvyys  + (KUVESin seurantapaikka)
  • Kemi sisä/Karinpää  + (Kaakamojoesta aikoinaan erkaantunut noin 2 km pitkä joen sivuhaara (pudas), jonka nimenä vanhoissa kartoissa Pikkujoki. 1990-luvun puolivälissä vesialuetta ruopattu noin 0,8 km (10 metriä leveä, syvyys 1–2 metriä).)
  • Paskalampi (58.060.1.003)/Paskalampi  + (Kaakkoiskulma)
  • Iso Kourulampi (57.097.1.001)/Iso Kourulampi  + (Kaakkoisnurkalta luoteeseen)
  • Tuhkuri (21.044.1.004)/Kaakkoisnurkka  + (Kaakkoisnurkka)
  • Valkiajärvi (48.005.1.004)/Valkiajärvi  + (Kaakkoispäästä luoteeseen)
  • Kakari Märkiönkakara (23.093.1.010)/Kaakkoisranta  + (Kaakkoisranta)
  • Suolampi (22.007.1.003)/Kaakkoisranta  + (Kaakkoisranta)
Noudettu kohteesta ”https://www.jarviwiki.fi/wiki/Toiminnot:SearchByProperty/:DescFI/Kaakosta-20luoteeseen”




Suomen ympäristökeskuskus SYKE on perustanut ja ylläpitää Järvi-meriwiki-palvelua.
Järvi-meriwikiä kehitettiin vuosina 2010-2013 EU Life+ rahoitetussa GisBloom-hankkeessa.
Maa- ja vesitekniikan tuki ry osallistui palvelun perustamisen ja kehittämisen rahoittamiseen.
Creative Commons Nimeä
Powered by MediaWiki
Powered by Semantic MediaWiki

Tykkää ja seuraa