Selaaminen ominaisuuksittain

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Luettelo tuloksista

• Karhejärvi (35.593.1.001)/Karhejärven vesistöalue  + (Karhejärven Rahaniemenselän hoito ry on re … Karhejärven Rahaniemenselän hoito ry on rekisteröity yhdistysrekisteriin 22.10.2013. Yhdistyksen nimenmuutos rekisteröitiin 22.5.2015 ja on nyt Karhejärven vesistöalueen hoito ry. Yhdistyksen tarkoituksena on Karhejärven vesistöalueen ja siihen kuuluvan lähiympäristön hoidon ja kunnossapidon edistäminen, vesistön virtauksien lisääminen, sekä virkistyskäytön parantaminen.äminen, sekä virkistyskäytön parantaminen.)
• Kallavesi (yhd.)/Karhonsaari  + (Karhonsaari on saari Etelä-Kallavedellä.)
• Karhukorvenjärvi (84.055.1.003)/Karhukorvenjärven uimaranta  + (Karhukorvenjärven pieni yleinen uimaranta)
• Iso-Kukkanen (14.163.1.001)/Karhunsilta  + (Karhunsilta on Pikku- ja Iso-Kukkasen rajalla oleva maantiesilta.)
• Suvisaaristo-Lauttasaari/Karhusaaren uimaranta  + (Karhusaaren uimaranta)
• Kirkkojärvi (23.012.1.001)/Karjaan kirkon ranta  + (Karjaan kirkon ranta)
• Pyhäjärvi (04.391.1.001)/Puhoksen voimalaitos  + (Karjalan Pyhäjärveä säännöstelevä Puhoksen voimalaitos. Omistaja Pohjois-Karjalan Sähkö Oy.)
• Petäjäjärvi (04.275.1.005)/Karjalanlahti  + (Karjalanlahti on lahti Petäjäjärvellä.)
• Lohjanjärvi (23.021.1.001)/Pellinsaari  + (Karjalohjanselällä Pellinsaaren eteläkärjestä noin 100 m selälle päin oleva syvänteen rinne. Syvyys 30-35m)
• Suomusjärvi (24.034.1.001)/Karjalohjantien ja Arpalahdentien risteys  + (Karjalohjantien ja Arpalahdentien risteys)
• Kuolimo (04.141.1.001)/Mkkeli, Suomenniemi, Karkaus Sydänmaan kylä  + (Karkaus-Sydänmaa - Etelä-Karjalan vuoden k … Karkaus-Sydänmaa - Etelä-Karjalan vuoden kylä 2006</br></br>==Halisenrannassa laiduntavat lehmät==</br>Karkauksen-Sydänmaan alue sijaitsee Suomenniemen kunnan länsiosissa, valtateitä 13 ja 15 yhdistävän Karkauksentien varressa. Tie on valittu Etelä-Karjalan kauneimmaksi maitotieksi. Maitotietä kulkiessaan voi ihailla Kuolimon upeita rantamaisemia ja rantaniittyjä, joilla edelleen laiduntavat lehmät, hevoset ja lampaat.</br></br>Syvän ja kalaisan Kuolimo-järven ympäristössä on hyvät metsästys-, sienestys-, ja ulkoilumaastot. Hannosen ja Saarajärven retkeilypoluilla voi reippailla vaihtelevassa maastossa ja levähtää vaikkapa laavulla. Veneilijöiden ja melojien palvelut alueella parantuivat, kun laituri- ja rantautumispaikat valmistuivat Ranttiin ja Karkauslahteen.</br></br>Karkauksessa on asuttu jo 3000 eKr. Kurkiselän rannalla olevissa Louhtovuoren kalliomaalauksissa on henkilö- ja eläinhahmoja. Niihin voi tutustua veneellä tai jäätä pitkin.</br></br>Näennäisesti uinuvasta perusilmeestään huolimatta Karkaus-Sydänmaa on erittäin aktiivinen. Vahva talkoohenki ja yhdessä tekemisen hauskuus on vetänyt toimintaan mukaan kylän 120 kesäasukasta ja 30 vakituista asukasta. Pieni kylä saa vähälläkin aikaiseksi paljon!</br></br>Aktiivisen toiminnan johdosta Karkaus-Sydänmaa valittiin Etelä-Karjalan vuoden kyläksi 2006.</br></br>==Metsästysmatkailua ja Karkauspäivälehtiä==</br>Kylällä toimivat Karkauksen metsästysyhdistys, Sydänmaan marttayhdistys ja vuonna 2005 perustettu kyläyhdistys. Metsästysyhdistys harjoittaa hirvenmetsästyksen ohella metsästysmatkailua. Metsästäjien Saarajärven rantaan rakentama laavu ja Mikkosen kota ovat myös muiden retkeilijöiden käytössä. Metsästysmaja Villikettua vuokrataan kyläläisten kokoontumispaikaksi.</br></br>Marttalassa, Sydänmaan entisellä koululla, kokoontuvat marttojen lisäksi mm. kansalaisopiston posliininmaalaus- ja tekstiilityön kurssit.</br></br>Kyläyhdistys julkaisee 2-3 kertaa vuodessa ilmestyvää Karkauspäivälehteä, ja järjestää jo perinteeksi muodostuneen Valon Juhlan elokuussa. Kylän perinteen tallentaminen on aloitettu vanhojen valokuvien skannaamisella ja kylän vanhimpien videohaastatteluilla.</br></br></br></br>Karkaus-Sydänmaan kyläyhdistys ry</br></br>Puheenjohtaja</br></br>Hannu Kilkki 0500 863 432</br></br></br>Sihteeri</br></br>Sirpa Halttunen 0400 767033</br></br>halttunen.sirpa@gmail.com</br></br></br>Kyläyhdistystä voit seurata Facebookin kautta: Karkaus-Sydänmaaeurata Facebookin kautta: Karkaus-Sydänmaa)
• Pyhäjärvi (23.051.1.001)/Lintutorni  + (Karkkilan lintutorni)
• Pielavesi (14.741.1.001)/Karkonsaari  + (Karkonsaari on saari Pielavedellä.)
• Kaavinjärven lähialue (04.731)/Karpinlamminpuro  + (Karpinlamminpuro alkaa [[Karpinlampi (04.731.1.017)|Karpinlammesta]] ja laskee [[Kaavinjärvi (04.731.1.001)|Kaavinjärven]] [[Kaavinjärvi (04.731.1.001)/Kellolahti|Kellolahteen]].)
• Päijänne (yhd.)/Kartinkärki  + (Kartinkärki)
• Iisvesi - Virmasvesi - Rasvanki (14.722.1.001)/Karttulanlahden uimaranta  + (Karttulanlahden uimaranta on Kuopion kaupungin ylläpitämä [[uimaranta]] Virmasvedellä.)
• Valkeinen (04.272.1.086)/Valkeinen  + (Karttulantien penkere.)
• Juolasvesi - Sarkavesi (14.913.1.001)/Naulasaari  + (Karu ja kirkasvetinen Juolasvesi liittyy pohjoisosassaan kapeiden salmien kautta Tarhaveteen. Salmien väliin jää historiallisesti merkittävä Naulasaari, joka oli Pikkuvihan jälkeen Ruotsi-Suomen ja Venäjän rajakohta.)
• Renkajärvi (35.885.1.010)/Renkajärvi  + (Karu järvi Hattulan kunnan ja Hämeenlinnan kaupungin alueella.)
• Onkivesi (04.511.1.001)/Karvaselkä  + (Karvaselkä on järvenselkä Onkivedellä.)
• Varisvesi (04.273.1.300)/Karvion kanava  + (Karvion kanava on [[Kermajärvi (04.274.1.014)|Kermajärven]] ja [[Varisvesi (04.273.1.300)|Varisveden]] yhdistävä sulkukanava.)
• Seurasaari/Kaskisaaren kevyen liikenteen silta  + (Kaskisaaren kevyen liikenteen silta on Laukkaniemensalmen ylittävä kevyen liikenteen silta.)
• Kallavesi (yhd.)/Kasperintie 257  + (Kasperintie 257 on osoite Pohjois-Kallaveden rannalla Haminalahdessa.)
• Kallavesi (yhd.)/Kasperintie  + (Kasperintie on tie Pohjois-Kallaveden rannalla Haminalahdessa.)
• Rehja - Nuasjärvi (59.811.1.001)/Katinkulta  + (Katinkulta uimaranta)

• Dammen (81.057.1.069)/Pato  + (Kauhalanjoen laajentuma)

• Kaukjärvi (35.935.1.002)/Nokkamäen edusta  + (Kaukjärven itäpään 18 metrinen syvänne, jota on kesäkuusta 2010 alettu hapettaa MIXOX -750 -hapettimella)
• Peräjärvi (35.574.1.007)/Jääränperän laavu ja nuotiopaikka  + (Kauniilla paikalla Peräjärvellä, Paroonintaipaleen varrella oleva Jääränperän laavu.)
• Päijänne (yhd.)/Lakusalon Seponranta  + (Kaunis :))
• Saimaa (04.112.1.001)/Satamosaari  + (Kaunis ja suojaisa veneilykohde.)
• Tammijärvi (14.111.1.014)/Koivuviikin virkistysalue  + (Kaunis kalliorantainen virkistysalue. Alueella uimaranta, pukukopit, nuotiokatos, puucee, parkkialue)
• Valkia Ruokojärvi (04.112.1.095)/Valkia Ruokojärvi, levähdyspaikka  + (Kaunis levähdyspaikka Puumalantien varressa.)
• Hiijärvi (14.199.1.002)/Hiijärvi  + (Kaunis maisema)
• Kelkjärvi (14.191.1.009)/Näkymä Salmisillantieltä.  + (Kaunis maisema Salmisillantien sillalta, joka ylittää Naistinjoen.)
• Hiijärvi (14.199.1.002)/Hiijärvi2  + (Kaunis maisema heinäkuisena iltana.)
• Raitoonlammi (35.964.1.003)/Uimaranta  + (Kaupunki kunnosti uimapaikkaa kesällä 2010, nyt kevättalvella siistitty ympäristöä.)
• Ruotsalainen (14.141.1.001)/Kausanselkä  + (Kausanselkä on järvenselkä Ruotsalaisella.)
• Längelmävesi (35.721.1.001)/Kautialan uimaranta  + (Kautialan uimaranta)
• Bakunkärrs träsket (81V047.1.003)/Pohjoisranta  + (Kauttaaltaan soistunut ranta)
• Abborrträsk (20.004.1.002)/Luoteisranta  + (Kauttaaltaan suorantainen lampi)
• Vägaträsk (20.001.1.006)/Länsiranta  + (Kauttaaltaan upottavan rannan vuoksi pääsy lähemmäs kunnon vesirajaa olisi mahdollista vain yksityisiltä laitureilta.)
• Kallavesi (yhd.)/Kehvonlahti  + (Kehvonlahti on lahti Pohjois-Kallavedellä.)
• Nuoramoisjärvi (14.811.1.002)/Tainionvirta  + (Keihäsjärveltä laskeva Tainionvirta jatkaa … Keihäsjärveltä laskeva Tainionvirta jatkaa matkaansa Nuoramoisjärven läpi Päijänteen Majutveden eteläpäähän.</br></br>Tainionvirta on eteläisen Suomen järvialueen jokireitti, joka alkaa Jääsjärvestä/ Tainionvirta ja laskee Joutsjärveen. Sieltä vedet virtaavat Enojärven, Keihäsjärven ja Nuoramoisjärven kautta lähelle Sysmän keskustaan Majutveteen ja Päijänteeseen. Hartolan puoleisella jokiosuudella on viisi koskea ja pudotusta matkalle tulee noin 7 m. Tainionvirran kalastus on jaettu kuuteen eri kalastuskohteeseen, sillä virralle sijoittuu muutama rauhoitettu kohta jossa ei saa kalastaa. Kaikille kuudelle kalastuskohteelle sijoittuu virran tiivistymä tai koski, joissa on hyvä harjoittaa virtaavan veden kalastusta.</br></br>Tainionvirta on tyypiltään rauhallinen virta joka kulkee vaihtelevien maisemien halki. Kalastaminen onnistuu ilman kahlaamista ja rannat ovat helposti saavutettavissa ja kalastettavissa. Kalastusta voi harrastaa sekä uistin- että perhovälinen. Tainionvirran kalastuskausi alkaa jo aikaisin keväällä. Virta on tarpeeksi hidasvirtainen, joten kalastus onnistuu myös kylmän veden aikaan. Soveltuu erityisen hyvin keväiseen sumukorentokalastukseen. Kalastuskausi on ympäri vuoden, mutta rauhoitusaika on 11.09. - 15.11.</br></br>Tyypillinen saalis Tainionvirralta on taimen tai harjus, joiden esiintyvyydestä pidetään huolta istutuksin. Pääsaaliskalojen, taimenen ja harjuksen, lisäksi kalastoon kuuluvat mm. kirjolohi, ahven, hauki, made. Tainionvirta on koko perheen kalapaikka helpon saavutettavuuden ansiosta ja haasteellinen kohde perhokalastajalle hyönteisiä syövien kalojen vuoksi. Ekonkoskella on myös liikuntarajoitteisille oma laituri hyvällä heittopaikalla. </br></br>Lähde: Hartolan kalastusaluetopaikalla. Lähde: Hartolan kalastusalue)
• Kuttajärvi (14.724.1.001)/Keihässalo  + (Keihässalo on saari Kuttajärvellä.)
• Kallavesi (yhd.)/Keilankannan kanava ja -silta  + (Keilan kanava on avokanava Etelä-Kallavedellä. Sen ylitse menee Keilankannan silta.)
• Jerisjärvi (67.473.1.001)/Keimiöniemen kalapirtit  + (Keimiönniemessä sijaitsee yksi hienoimmista Lapin kalastuskulttuuriin liittyvistä kohteista. Paikalla on lähes parikymmenttä kalapirttiä aittoineen, joista vanhimmat on peräisin 1700-luvulta. Ensimmäiset pirtit paikalle nousivat jo 1500-luvulla.)
• Kruunuvuorenselkä/Keinumäen lintutorni  + (Keinumäen lintutorni)
• Kallavesi (yhd.)/Keinänlahden venesatama  + (Keinänlahden venesatama on venesatama Pohjois-Kallavedellä.)
• Roine (yhd.)/Keisarinharjun näköalapaikka  + (Keisarin portaat on näköalatasanne, joka s … Keisarin portaat on näköalatasanne, joka sijaitsee Keisarinharjulla. Keisarinportaille pääsee kävellen Mobiliasta tai Lahdentien varresta lähtevältä kävelypolkua pitkin.</br></br>Portaat ja harju saivat nimensä Aleksanteri I mukaan, joka kävi paikalla vuonna 1819. Aikaisemmin paikan nimi oli Syrjänkorkee. Siellä oli käynyt myös Kustaa III vuonna 1775, matkan varrella Tampereelle, ja ihastunut paikalta avautuneisiin näköaloihin. Hänen kerrotaan sanoneen, että tämä on varmaankin se paikka, jossa paholainen kiusasi Jeesusta ja lupasi hänelle kaiken maailman ihanuuden.</br></br>Keisarinharjulle rakennettiin vuonna 1819 Suomen ensimmäinen näkötorni. 1800-luvun lopulla Keisarinharjulle rakennettiin uusi näkötorni, joka purettiin lahonneena 1950-luvulla.</br></br>Vuoden 2000 toukokuussa paikalle valmistui seitsemän metriä korkea näkötorni, joka oli rakennettu vanhan näkötornin mallin mukaisesti. Tuhopolttaja poltti tornin elokuussa 2006.</br></br>Vuonna 2009 harjulle rakennettiin uusi teräs- ja betonirakenteinen näköalatasanne.</br></br>Vuonna 2004 Keisarinharju valittiin Yle Tampereen ja Pirkanmaan liiton järjestämässä äänestyksessä Pirkanmaan kauneimmaksi näköalapaikaksi.</br></br>Avoinna jatkuvasti.</br></br>[http://www.visitkangasala.fi/nahtavaa/nakotornit/]ww.visitkangasala.fi/nahtavaa/nakotornit/])
• Längelmävesi (35.721.1.001)/Keisarinharjun näköalapaikka  + (Keisarinharjun näköalapaikka)
• Suomenlahti/Helsinki Kauppatori  + (Keisarinluodon laituri, Isosaaren ja Vallisaaren lautan lähtölaiturin eteläkärki.)