Selaaminen ominaisuuksittain

Järvi-meriwikistä
Loikkaa:valikkoon, hakuun

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Selaaminen ominaisuuksittain

Lista kaikista sivuista, joilla ominaisuuden DescFI arvona on Laajalahti on lahti Armisvedellä.. Koska tuloksia on vain vähän, myös lähellä olevat arvot näytetään.

Alla on vain 26 hakutulosta alkaen tuloksesta nro 1.

Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 50 edellistä | 50 seuraavaa →

    

Luettelo tuloksista

  • Niemenjärvi (23.096.1.001)/Kyläläisten uimaranta  + (Kyläläisten uimaranta)
  • Rusutjärvi (21.083.1.001)/Kylän uimaranta  + (Kylän uimaranta)
  • Lutanjärvi (33.002.1.001)/Pyyktuvan ranta  + (Kylän yhteinen uimaranta)
  • Summanen (14.613.1.001)/Lanneveden uimaranta  + (Kyläyhdistyksen ylläpitämä uimaranta)
  • Kymijärvi (14.164.1.001)/Kymijärven uimaranta  + (Kymijärven uimaranta Villähteellä.)
  • Kynsivesi - Leivonvesi (14.352.1.001)/Kynsivesi, Paanalan saari  + (Kynsivesi, Paanalan saaren pohjoisranta, Riuttaniemi)
  • Kallavesi (yhd.)/Kynäluodot  + (Kynäluodot on saari- ja luotoryhmä Etelä-Kallavedellä.)
  • Pihlajavesi (Saimaa) (04.121.1.001)/Kyrönsalmi  + (Kyrönsalmen sillalta Olavinlinnan suuntaan)
  • Sääksjärvi (23.097.1.002)/Rakkaudenhauta  + (Kytäjän kartanon entisen omistajan tyttären hauta.)
  • Ukonvesi (Saimaa) (04.151.1.001)/Kyyhkylän uimaranta  + (Kyyhkylän uimaranta on pieni yleinen [[uimaranta]] Ukonvedellä.)
  • Ruokojärvi (14.183.1.012)/Kyykoski  + (Kyykoski. Paikalla kaunis näköala, silta, kota ja nuotiopaikka.)
  • Ylinen Rautjärvi (35.787.1.039)/Käenpesä  + (Käenpesä on varauslaavukämppä Ylisen Rautjärven rannalla.)
  • Vanajavesi (yhd.)/Käikälän uimaranta  + (Käikälän uimaranta)
  • Kuolimo (04.141.1.001)/Kärnäkosken linnoitus, Savitaipale  + (Kärnäkoski osana Kaakkois-Suomen linnoitus … Kärnäkoski osana Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmää,</br></br>Kärnäkosken linnoitus oli osa laajempaa Venäjän pääkaupunkia Pietaria suojaavaa Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmää. Kustaa III:n sodan (1788–1790) ja etenkin ruotsalaisille menestyksekkäiden Porrassalmen taistelun ja Ruotsinsalmen toisen meritaistelun seurauksena Venäjän sotilaspiirit ja keisarinna Katariina II kiinnostuivat keisarikunnan luoteisrajan puolustuksen tehostamisesta. Kaakkois-Suomessa käynnistettiin laaja linnoitusprojekti, josta vastasi maineikas venäläinen kenraali Aleksandr Suvorov.</br></br>Pääkaupunkia puolustamaan rakennettiin useista sisäkkäisistä linnoitusketjuista muodostuvat puolustusvyöhykkeet. Kärnäkosken linnoitus oli osa järjestelmän ulointa aivan valtakunnan rajan pinnassa sijainnutta linnoitusketjua. Sen tehtävänä oli suojata sekä Saimaan ja Suomenlahden välisen kannaksen pohjoispäätä mahdollista maahyökkäystä silmällä pitäen että antaa turvaa juuri perustetulle Venäjän Saimaan laivastolle.</br></br></br>http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4rn%C3%A4kosken_linnoitusa.org/wiki/K%C3%A4rn%C3%A4kosken_linnoitus)
  • Suvasvesi (04.273.1.001)/Kärängänniemi  + (Kärängänniemi on [[Iso-Kalla]]an työntyvä niemi.)
  • Hietajärvi (04.122.1.041)/Rapaluoto  + (Käveltävissä oleva luoto, suhteellisen laaja alue, ikäänkuin järven kolmas saari Kalmasaaren ja Selkäsaaren jatkeena. Moka matalan veden aikana on osittain kuivana.)
  • Suontee (yhd.)/Käyrässaari  + (Käyrässaari on yksi Suonteen etelä osan lu … Käyrässaari on yksi Suonteen etelä osan lukuisista saarista ja se on ollut asutettu ainakin 1700-luvulta alkaen. Käyrässaaren tilan pihapiiri edustaa 1700- ja 1800-lukujen talonpoikaistilaa ja pihapiirissä sijaitsee runsaasti erilaisia rakennustyyppejä. Päärakennuksen tupa on 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta, mutta sitä on jatkettu perinteisellä tyylillä 1950-luvulla. Sulka- ja olkanurkilla salvotut hirsiset aitat ovat 1700-luvulta, myöhempi osa on ilmeisesti vuodelta 1799. Näiden lisäksi pihassa on navetta, yksittäisiä aittoja, 1700-luvulla rakennettu riihi, sauna, vaja ja edelleen käyttökunnossa oleva vanha paja esineistöineen.</br></br>Lähteet: Joutsan seutukunta: Suonteen veneily (Piispalan nuorisokeskus)Suonteen veneily (Piispalan nuorisokeskus))
  • Seitlahti-Voolahti/Köttbodan uimaranta  + (Köttbodan uimaranta)
  • Köyliönjärvi (34.054.1.001)/Vinnarin lintutorni  + (Köyliönjärven luusuassa oleva lintutorni on hyvä tarkkailupaikka etenkin keväisin.)
  • Kuusamojärvi (74.031.1.001)/Kuusamojärven itäosa, vesikasvit  + (Köysiselkä-Jussinlahti)
  • Kuolimo (04.141.1.001)/Peijonsuon jätevedenpuhdistusasema  + (LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Jätevedenp … LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI</br>Jätevedenpuhdistamo sijaitsee omalla tontilla Peijonsuon alueella jäteaseman vieressä.</br>Kiinteistörekisteritunnukset: 739 426 0007 0013 ja 739 426 0007 0003.</br></br>YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMIVALTA</br>Ympäristönsuojeluasetuksen 5 ja 6 §:n mukaan alueellinen ympäristökeskus käsittelee</br>jäteveden puhdistamon ympäristöluvan, mikäli puhdistamon asukasvastineluku on 100 4000.</br>Peijonsuon jätevedenpuhdistamon asukasvastineluku v. 2005 on 2407.istamon asukasvastineluku v. 2005 on 2407.)
  • Pöyrysjärvi (16.005.1.006)/LL4414C2  + (LL4414C2 viittaa Pöyrysjärven sijaintiin T … LL4414C2 viittaa Pöyrysjärven sijaintiin TM-35 -karttalehtijaolla, joka on helposti saatavissa http://kansalaisen.karttapaikka.fi :sta.</br></br>Pöyrysjärvi on pieni suojärvi, jonka rannalla on pitkospuut suon ylitse järvenrantaan. Paikkaa on käytetty uimiseen jo ainakin runsaan vuosisadan verran tai pidempäänkin Myrskylän Kylmäsuon ja Orimattilan Pakaan kylistä. Järveä ympäröivällä suo- ja metsäalueella on riistaa ja järvessä voi olla harvoja vesilintuja. Järvi on pinta-alaltaan pieni.esilintuja. Järvi on pinta-alaltaan pieni.)
  • Kuolimo (04.141.1.001)/Lehtisensaari  + (LUONTO Kallioalueen yleiskuvaus ja tärkei … LUONTO</br></br>Kallioalueen yleiskuvaus ja tärkeimmät arvot: Vaaramainen, korkea mäki Kuolimon Lehtisensaaressa. Kalliopaljastumat ja -kasvillisuus niukkoja, mutta vaaramaisemana edustava. Rinteillä eriasteista kaskiviljelyn jälkeistä sukkessiota. Erottuu pohjoisen ja idän suunnilta Kuolimolta erinomaisesti, lännestä kohtalaisesti, etelässä hiipuu vähittäisesti ympäristöönsä. Samoin rajautuminen etelän suuntaan on epämääräistä. Tiheä puusto estää pääasiassa kauniita näköaloja Kuolimolle. Metsien tila on hyvin vaihteleva: laella on nuorta kuusikkoa ja taimikkoa, länsirinne harmaalepikkoa, itärinteet sekametsää. Vuoren pohjatason Kuolimojärvi on hyvin kirkasvetinen ja karurantainen. Ympäristön metsät ovat talousmetsiä, joita on hoidettu paikoin hyvin pienipiirteisesti ja huolellisesti. Etelärinteen viljelykset pääasiassa metsittyneet.</br></br>SAARELLA SIJAISTEE RISTNIEMEN TILA:</br></br>Nimi: Talon virallinen maarekisterinimi oli Laamo 1890-luvun loppupuolelle saakka. Nimi muutettiin Ristniemeksi maakirjatarkastuksessa vuonna 1897. </br>Asukkaat: Henkikirjamerkintöjen mukaan Ristniemen tila kuului vuosina 1723-30 Pauli Aabrahaminpojalle, mutta oli autiotila. Myöhemmin tila oli autiotilana merkitty Pauli Aabraminpojan lesken nimiin. </br></br>Vuonna 1843 tilalle muuttivat Mikko Jaakonpoika Matikka (1799-1860) ja vaimonsa Anna Antintytär (1803-1859) sekä Eeva Kristiina Juhontytär Matikka (1823-1862) ja Mikon ja Annan poika Ville (s.1824). </br></br></br>ANTTI MATIKAN SÄÄTIÖ</br></br>Ristniemen isäntä Antti Matikka, joka syntyi 23.9.1892 ja kuoli 11.5.1985 määräsi testamentillaan, että kaikesta omaisuudesta, joka häneltä jälkeen jää, on muodostettava Antti Matikan säätiö. Säätiön tarkoituksena on omistaa ja hallita Ristniemen tilaa siten, että tila säilytetään kokonaisena ja sen metsiä hoidetaan suunnitelmallisesti. Metsiä käytetään myös metsänhoidollisena opinto- ja retkeilykohteena, sekä savitaipalelaisten virkistysalueena.</br></br>Lisäksi säätiön tulee toimia niin, että omaisuuden tuotto käytetään savitaipalelaisten hyväksi. Kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret, joita tulee säätiön tarkoituksen mukaan ohjata hyviin ja terveellisiin elämäntapoihin ohjaaviin harrastuksiin mm. hankkimalla ja ylläpitämällä tätä varten toimitiloja sekä tukemalla savitaipalelaisten nuorten opiskelua ja harrastustoimintaa.</br></br></br> </br>http://koulut.etela-karjala.fi/savilu/lehtinen/lehtieto.htmla-karjala.fi/savilu/lehtinen/lehtieto.htm)
  • Laajakoskenjärvi (14.111.1.005)/Laajakoskenjärvi  + (Laajakoskenjärven ranta on rehevä sekä rantojen ja vesien kasvillisuus on runsasta.)
  • Öjanjärvi (99.210.1.002)/Laajalahden uimaranta  + (Laajalahden yleinen uimaranta / Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon havaintopaikka)
Noudettu kohteesta ”https://www.jarviwiki.fi/wiki/Toiminnot:SearchByProperty/:DescFI/Laajalahti-20on-20lahti-20Armisvedellä.”




Suomen ympäristökeskuskus SYKE on perustanut ja ylläpitää Järvi-meriwiki-palvelua.
Järvi-meriwikiä kehitettiin vuosina 2010-2013 EU Life+ rahoitetussa GisBloom-hankkeessa.
Maa- ja vesitekniikan tuki ry osallistui palvelun perustamisen ja kehittämisen rahoittamiseen.
Creative Commons Nimeä
Powered by MediaWiki
Powered by Semantic MediaWiki

Tykkää ja seuraa