Selaaminen ominaisuuksittain

Järvi-meriwikistä
Loikkaa:valikkoon, hakuun

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Selaaminen ominaisuuksittain

Lista kaikista sivuista, joilla ominaisuuden DescFI arvona on Laituri. Koska tuloksia on vain vähän, myös lähellä olevat arvot näytetään.

Alla on vain 29 hakutulosta alkaen tuloksesta nro 1.

Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 50 edellistä | 50 seuraavaa →

    

Luettelo tuloksista

  • Suontee (yhd.)/Käyrässaari  + (Käyrässaari on yksi Suonteen etelä osan lu … Käyrässaari on yksi Suonteen etelä osan lukuisista saarista ja se on ollut asutettu ainakin 1700-luvulta alkaen. Käyrässaaren tilan pihapiiri edustaa 1700- ja 1800-lukujen talonpoikaistilaa ja pihapiirissä sijaitsee runsaasti erilaisia rakennustyyppejä. Päärakennuksen tupa on 1700- ja 1800-lukujen vaihteesta, mutta sitä on jatkettu perinteisellä tyylillä 1950-luvulla. Sulka- ja olkanurkilla salvotut hirsiset aitat ovat 1700-luvulta, myöhempi osa on ilmeisesti vuodelta 1799. Näiden lisäksi pihassa on navetta, yksittäisiä aittoja, 1700-luvulla rakennettu riihi, sauna, vaja ja edelleen käyttökunnossa oleva vanha paja esineistöineen.</br></br>Lähteet: Joutsan seutukunta: Suonteen veneily (Piispalan nuorisokeskus)Suonteen veneily (Piispalan nuorisokeskus))
  • Seitlahti-Voolahti/Köttbodan uimaranta  + (Köttbodan uimaranta)
  • Köyliönjärvi (34.054.1.001)/Vinnarin lintutorni  + (Köyliönjärven luusuassa oleva lintutorni on hyvä tarkkailupaikka etenkin keväisin.)
  • Kuusamojärvi (74.031.1.001)/Kuusamojärven itäosa, vesikasvit  + (Köysiselkä-Jussinlahti)
  • Kuolimo (04.141.1.001)/Peijonsuon jätevedenpuhdistusasema  + (LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Jätevedenp … LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI</br>Jätevedenpuhdistamo sijaitsee omalla tontilla Peijonsuon alueella jäteaseman vieressä.</br>Kiinteistörekisteritunnukset: 739 426 0007 0013 ja 739 426 0007 0003.</br></br>YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMIVALTA</br>Ympäristönsuojeluasetuksen 5 ja 6 §:n mukaan alueellinen ympäristökeskus käsittelee</br>jäteveden puhdistamon ympäristöluvan, mikäli puhdistamon asukasvastineluku on 100 4000.</br>Peijonsuon jätevedenpuhdistamon asukasvastineluku v. 2005 on 2407.istamon asukasvastineluku v. 2005 on 2407.)
  • Pöyrysjärvi (16.005.1.006)/LL4414C2  + (LL4414C2 viittaa Pöyrysjärven sijaintiin T … LL4414C2 viittaa Pöyrysjärven sijaintiin TM-35 -karttalehtijaolla, joka on helposti saatavissa http://kansalaisen.karttapaikka.fi :sta.</br></br>Pöyrysjärvi on pieni suojärvi, jonka rannalla on pitkospuut suon ylitse järvenrantaan. Paikkaa on käytetty uimiseen jo ainakin runsaan vuosisadan verran tai pidempäänkin Myrskylän Kylmäsuon ja Orimattilan Pakaan kylistä. Järveä ympäröivällä suo- ja metsäalueella on riistaa ja järvessä voi olla harvoja vesilintuja. Järvi on pinta-alaltaan pieni.esilintuja. Järvi on pinta-alaltaan pieni.)
  • Kuolimo (04.141.1.001)/Lehtisensaari  + (LUONTO Kallioalueen yleiskuvaus ja tärkei … LUONTO</br></br>Kallioalueen yleiskuvaus ja tärkeimmät arvot: Vaaramainen, korkea mäki Kuolimon Lehtisensaaressa. Kalliopaljastumat ja -kasvillisuus niukkoja, mutta vaaramaisemana edustava. Rinteillä eriasteista kaskiviljelyn jälkeistä sukkessiota. Erottuu pohjoisen ja idän suunnilta Kuolimolta erinomaisesti, lännestä kohtalaisesti, etelässä hiipuu vähittäisesti ympäristöönsä. Samoin rajautuminen etelän suuntaan on epämääräistä. Tiheä puusto estää pääasiassa kauniita näköaloja Kuolimolle. Metsien tila on hyvin vaihteleva: laella on nuorta kuusikkoa ja taimikkoa, länsirinne harmaalepikkoa, itärinteet sekametsää. Vuoren pohjatason Kuolimojärvi on hyvin kirkasvetinen ja karurantainen. Ympäristön metsät ovat talousmetsiä, joita on hoidettu paikoin hyvin pienipiirteisesti ja huolellisesti. Etelärinteen viljelykset pääasiassa metsittyneet.</br></br>SAARELLA SIJAISTEE RISTNIEMEN TILA:</br></br>Nimi: Talon virallinen maarekisterinimi oli Laamo 1890-luvun loppupuolelle saakka. Nimi muutettiin Ristniemeksi maakirjatarkastuksessa vuonna 1897. </br>Asukkaat: Henkikirjamerkintöjen mukaan Ristniemen tila kuului vuosina 1723-30 Pauli Aabrahaminpojalle, mutta oli autiotila. Myöhemmin tila oli autiotilana merkitty Pauli Aabraminpojan lesken nimiin. </br></br>Vuonna 1843 tilalle muuttivat Mikko Jaakonpoika Matikka (1799-1860) ja vaimonsa Anna Antintytär (1803-1859) sekä Eeva Kristiina Juhontytär Matikka (1823-1862) ja Mikon ja Annan poika Ville (s.1824). </br></br></br>ANTTI MATIKAN SÄÄTIÖ</br></br>Ristniemen isäntä Antti Matikka, joka syntyi 23.9.1892 ja kuoli 11.5.1985 määräsi testamentillaan, että kaikesta omaisuudesta, joka häneltä jälkeen jää, on muodostettava Antti Matikan säätiö. Säätiön tarkoituksena on omistaa ja hallita Ristniemen tilaa siten, että tila säilytetään kokonaisena ja sen metsiä hoidetaan suunnitelmallisesti. Metsiä käytetään myös metsänhoidollisena opinto- ja retkeilykohteena, sekä savitaipalelaisten virkistysalueena.</br></br>Lisäksi säätiön tulee toimia niin, että omaisuuden tuotto käytetään savitaipalelaisten hyväksi. Kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret, joita tulee säätiön tarkoituksen mukaan ohjata hyviin ja terveellisiin elämäntapoihin ohjaaviin harrastuksiin mm. hankkimalla ja ylläpitämällä tätä varten toimitiloja sekä tukemalla savitaipalelaisten nuorten opiskelua ja harrastustoimintaa.</br></br></br> </br>http://koulut.etela-karjala.fi/savilu/lehtinen/lehtieto.htmla-karjala.fi/savilu/lehtinen/lehtieto.htm)
  • Laajakoskenjärvi (14.111.1.005)/Laajakoskenjärvi  + (Laajakoskenjärven ranta on rehevä sekä rantojen ja vesien kasvillisuus on runsasta.)
  • Öjanjärvi (99.210.1.002)/Laajalahden uimaranta  + (Laajalahden yleinen uimaranta / Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon havaintopaikka)
  • Armisvesi (14.373.1.001)/Laajalahti  + (Laajalahti on lahti Armisvedellä.)
  • Kruunuvuorenselkä/Laajasalon silta  + (Laajasalon silta on Herttoniemensalmen ylittävä silta.)
  • Vesijärvi (14.241.1.001)/Laasonpohja  + (Laasonpohja on [[Kutajärven alue]]eseen kuuluva lahti Vesijärvellä.)
  • Pirttikosken alue (54.011)/Laavu Pyhäjoella  + (Laavu Pyhäjoella.)
  • Kortteisen tekojärvi (57.063.2.001)/Laavu ja veneenlaskupaikka  + (Laavu ja veneenlaskupaikka)
  • Raudanjärvi (14.231.1.028)/Raudanjärven laavu  + (Laavu sijaitsee lähellä järveä rinteessä, kallioseinämän alapuolellla. Laavussa voi halutessaan nukkua. Laavulla on tulentekopaikka. Tulenteko muualla järven ympäristössä ei ole suositeltavaa.)
  • Lievestuoreenjärvi (14.391.1.001)/Kirvessaaren laavu  + (Laavu, nuotiopaikka, wc.)
  • Iso Kivijärvi (35.663.1.001)/lintusaari  + (Laavu/nuotiopaikka)
  • Seurasaari/Lackörsudden  + (Lackörsudden)
  • Mytäjärvi (18.042.1.002)/talviuinti avantouinti  + (Lahden avantouimarit Ry:n ylläpitämä talviuinti paikka. http://www.lahdenavantouimarit.fi)
  • Vesijärvi (14.241.1.001)/Lahden satama  + (Lahden eli Vesijärven satama on satama Vesijärvellä.)
  • Ätäskö (04.392.1.001)/Lahdenkalliontie 11, Kitee  + (Lahdenkalliontie 11, Kitee on osoite Ätäskön rannalla.)
  • Vesijärvi (14.241.1.001)/Lahdenpohja  + (Lahdenpohja on [[Kutajärven alue]]eseen kuuluva lahti [[Vesijärvi (14.241.1.001)|Vesijärvellä]].)
  • Vesijärvi (14.241.1.001)/Lahdenpohjan lintutorni  + (Lahdenpohjan lintutorni.)
  • Lahnajärvi (24.034.1.013)/Taukopaikka  + (Lahnajärven rannalle valtatien varteen per … Lahnajärven rannalle valtatien varteen perustettiin 1950-luvulla Suomen ensimmäinen taukopaikka, joka valmistui vuoden 1952 Helsingin olympialaisia varten. Taukopaikka oli toiminnassa vuosina 1952–2008, paikka ehti välillä autioitua, mutta kunnostettiin ja avattiin uudelleen kesäkuussa 2020.iin ja avattiin uudelleen kesäkuussa 2020.)
  • Lahnavesi (14.913.1.043)/Vesiyhteys Peruveteen  + (Lahnaveden Karankalahdesta on vesiyhteys M … Lahnaveden Karankalahdesta on vesiyhteys Myllylampeen, Juosolankoskeen, Hauta- ja Kilpilampeen, Volankoskeen, Saittalampeen ja lopuksi Peruveteen.</br></br>Kosket</br></br>Volankoskessa on myllypato ja pienvoimalaitos sekä kalojen nousueste. Mylly- ja Volanjoki ovat alle 100 metriä pitkiä virtavesiä, missä on yksittäisiä sora-alueita, mutta kerrokselliset poikaskivikot</br>puuttuvat. Maakunnallisesti arvokas kohde.</br></br>Juosolankoski on muutettu patoamisella ja patorakenne estää kalojen vaelluksen. Se on kuitenkin keskeisellä vaellusreitillä ja sen vuoksi kalataloudellinen kunnostus on tärkeää. Juosolankosken myllypadon alapuolinen koski on poikasalueena hyvä. Sen vuoksi tärkein kunnostustavoite on kalojen vaelluksen turvaaminen myllypadon ohi ja poikaskivikoiden säilyttäminen. Juosolanjoen alajuoksu on lietteinen ja loivien rantapenkkojen vuoksi kalataloudellista kunnostusta ei voi ulottaa alajuoksulle asti. Maakunnallisesti arvokas kohde.</br></br>Esalankosken lisääntymisalueet ovat vähäisiä ja kalojen vaellus Lahnaveden ja Esalankosken välillä on estynyt Juosolankosken myllypadon vuoksi. Joen kunnostusmahdollisuudet ovat erinomaiset kaltevuuden ja laajuuden vuoksi, mutta sitä ennen Juosolankosken vaellusmahdollisuus tulisi palauttaa. Esalankoskessa on ollut aikaisemmin uittoränni. Uoma on perattu ja pohja on pääsääntöisesti hiekkaa ja vain pieneltä osin kivinen. Esalankosken rantapenkat ovat korkeita. Maakunnallisesti arvokas kohde. </br></br>Lähteet: Etelä-Savon virtavesien kalataloudellinen kunnostusohjelma 2008.n kalataloudellinen kunnostusohjelma 2008.)
  • Pielinen (04.411.1.001)/Laiskan uimaranta  + (Laiskan uimaranta)
  • Vesijärvi (14.241.1.001)/Laitialan uimaranta  + (Laitialan uimaranta.)
  • Immalanjärvi (04.192.1.001)/Laitilanlahti Etelä  + (Laitilanlahden patotien eteläpuolinen alue)
Noudettu kohteesta ”https://www.jarviwiki.fi/wiki/Toiminnot:SearchByProperty/:DescFI/Laituri”




Suomen ympäristökeskuskus SYKE on perustanut ja ylläpitää Järvi-meriwiki-palvelua.
Järvi-meriwikiä kehitettiin vuosina 2010-2013 EU Life+ rahoitetussa GisBloom-hankkeessa.
Maa- ja vesitekniikan tuki ry osallistui palvelun perustamisen ja kehittämisen rahoittamiseen.
Creative Commons Nimeä
Powered by MediaWiki
Powered by Semantic MediaWiki

Tykkää ja seuraa