Selaaminen ominaisuuksittain

Järvi-meriwikistä
Loikkaa:valikkoon, hakuun

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Selaaminen ominaisuuksittain

Lista kaikista sivuista, joilla ominaisuuden DescFI arvona on Näkymä Fiskarin tunnelin kohdalta. Koska tuloksia on vain vähän, myös lähellä olevat arvot näytetään.

Alla on vain 26 hakutulosta alkaen tuloksesta nro 1.

Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 50 edellistä | 50 seuraavaa →

    

Luettelo tuloksista

  • Enäjärvi (22.005.1.001)/Nummelan portin kosteikon lintutorni  + (Nummelan portin kosteikon lintutorni)
  • Pitkäjärvi (23.071.1.001)/Nummen uimaranta  + (Nummen kirkonkylän uimaranta.)
  • Pielinen (04.411.1.001)/Nunnanlahti  + (Nunnanlahti on lahti Pielisellä.)
  • Kokkolan edusta/Villa Elba  + (Nuorisokeskus Villa Elba, uimaranta)
  • Osmanki (54.074.1.002)/Nuorisoseuran ranta  + (Nuorisoseuralta pohjoiseen)
  • Iso-Holma (22.004.1.015)/Nuotiopaikka 2  + (Nuotiopaikka)
  • Valkealammi (21.062.1.001)/Lounaispää  + (Nuotiopaikka)
  • Maansydämenjärvi (53.098.1.006)/Nuotiopaikka  + (Nuotiopaikka)
  • Vareslammi (l) (52.003.1.003)/Nuotiopaikka  + (Nuotiopaikka)
  • Iso-Kairi (23.093.1.006)/Nuotiopaikka  + (Nuotiopaikka)
  • Porin alue (35.111)/Kokemäenjoen haara Porin kohdalla  + (Nuotiopaikka Kirjurinluodossa)
  • Pirttikosken alue (54.011)/Kielosaaren nuotiopaikka  + (Nuotiopaikka lähellä leirintäaluetta.)
  • Vitträsk (81.061.1.008)/Nuotiopaikka pohjoisrannalla  + (Nuotiopaikka pohjoisrannalla)
  • Pyhäjärvi (14.681.1.001)/Palavaniemi, Käärmeniemi  + (Nuotiopaikka rannan läheisyydessä + matala ranta ja hiekkapohja: hieno veneilykohde kesäisin!)
  • Porkkala länsi/Kvigudden  + (Nuotiopaikka varusteineen)
  • Kivijärvi (14.443.1.001)/Levähavainto 3  + (Nuottaniemi, Nuottalan uimaranta)
  • Nupurinjärvi (81.057.1.027)/Nupurin lintutorni  + (Nupurin lintutorni luontopolun varrella)
  • Kolmperä (81.057.1.014)/Nupurintie  + (Nupurintie)
  • Nurmaanjärvi (14.843.1.001)/Surmavuori  + (Nurmaanjärven eteläpäässä sijaitseva Surma … Nurmaanjärven eteläpäässä sijaitseva Surmavuori on alueen keskeisimpänä osana. Vuori on jyrkkärinteinen, itä- ja eteläosastaan hyvin kivinen. Kasvillisuus on pääosin VT-kangasta, mutta etelärinteen alaosassa on rehevää MT-, osin OMT-kangasta, jossa kasvaa mm. mustakonnanmarja ja kevätlinnunhernettä. </br></br>Vuoren päältä avautuu hieno näkymä maantien yli pohjoiseen. Maantien varrella Surmavuoren lounaispuolella on vanha muutaman hehtaarin suuruinen soranottoalue. Alue jatkuu koilliseen maantietä ja pikkutietä myötäilevänä harjuselänteenä. Pohjoisosan piennar- ja harjuniityn kasveja: mäkitervakkoa, peurankelloa, ruusuruohoa sekä maakunnallisesti uhanalaista ketokaunokkia ja valtakunnallisesti silmälläpidettävää ketoneilikkaa. </br></br>Maantien varrella kasvaa useammassa paikassa nurmikaunokkia. Merkittävät luonto- ja maisema-arvot: Surmavuoren luoteis- ja pohjoisosa on maantien ja vesistön takia maisemallisesti jokseenkin merkittävä. Biologisesti arvokkaimpia ovat jokseenkin merkittävät niittykasvustot.</br></br>Lähde: Keski-Suomen harjukohteet/ POSKI -projekti 2009.Suomen harjukohteet/ POSKI -projekti 2009.)
  • Enovesi - Keihäsjärvi (14.812.1.001)/Enovesi  + (Nykytila Enoveden Kukomalahden 038 viimei … Nykytila</br></br>Enoveden Kukomalahden 038 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 21.3.2013 ja tekijänä oli Kaakkois-Suomen ELY. Hapen kyllästysaste pintavedessä oli erinomainen/hyvä, mutta syvemmällä tulokset olivat välttävät. Myös väriluku sekä kokonaisfosfori olivat pintavedessä erinomaiset ja alusvedessä hyvät. </br>Hartolassa sekä Sysmässä sijaitsevalta Enojärveltä on otettu vesinäytteitä 19.8.2009. </br></br>Vesianalyysitulosten perusteella Enojärvi oli lievästi humusleimainen näkösyvyyden ollessa 1,4 metriä. Näytteenottoajankohtana järvi oli voimakkaasti lämpötilakerrostunut ja pohjanläheinen vesi oli lähes hapetonta happikyllästysasteen ollessa vain 6 %. Pohjan lähellä vallinneen heikon happitilanteen vuoksi myös pohjanläheiset ravinnepitoisuudet olivat selvästi kohonneet. </br></br>Järvi oli kuitenkin päällysveden kokonaisfosfori- ja klorofylli a-pitoisuuksiensa perusteella tuotantotyypiltään vain lievästi rehevä. Pohjanläheinen heikko happitilanne voi johtua esimerkiksi syvänteen kapea-alaisuudesta. Yleisessä vedenlaatuluokituksessa Enojärvi kuului vuoden 2009 tulosten perusteella luokkaan hyvä.</br></br>Enojärven rantavyöhykkeen surviaissääskilajisto ilmensi lievästi karua. Piilevälajiston perusteella vedenlaatu oli luokiteltavissa hyväksi ja tuotantotyypiltään karuksi. Lajien ekologinen jakauman perusteella lajistossa dominoivat melko rehevää (meso-eutrofia) vedenlaatua ilmentävät lajit. </br></br>Luonto ja lajistoa</br></br>Ruskosuohaukka, joka pesii Enojärven länsipään lahden ruovikoissa. Kalatiira pesii harvakseltaan Enojärvellä. Havaitut parit olivat yksittäisiä. Naurulokki yhdyskuntia Enojärven länsipään lahdessa. </br></br>Hajuheinää kasvaa Enojärven länsipäähän laskevan pikkupuron varrella lehtosekametsässä ja saniaislehtokorvessa. Rauhoitettu myyränporras kasvaa lehtokorvissa, rehevissä puronvarsissa sekä kallionaluslehdoissa. Myyränporrasta kasvaa Enojärven länsipään lahden puronvarren lehtosekametsässä. </br></br>Enojärven pienialainen rantalehto on puustoltaan varttunutta, kosteaa lehtipuulehtoa. Vallitsevan latvuskerroksen muodostavat tervaleppä ja koivu. Alikasvoksena kasvaa harmaaleppää, pihlajaa, kuusta, tervaleppää ja tuomea. Pensaskerroksen muodostavat harmaaleppä, punaherukka, lehtokuusama ja taikinamarja. Lahopuuna on tervaleppää. </br></br>Kohde on pääosin käenkaali-mesiangervotyypin (OFiT) suurruoholehtoa, mutta paikoin vallitseva tyyppi on saniaislehto (FT). Reunoilla on myös tuoretta lehtoa. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat: mesiangervo, soreahiirenporras ja käenkaali. </br></br>Muut lajit: nokkonen, metsäimarre, korpi-imarre, lillukka, ojakellukka, rönsyleinikki, rentukka, metsäkurjenpolvi, vuohenputki, peltokorte, nuokkuhelmikkä ja nurmilauha. Vaateliaampaan lehtolajistoon kuuluvat sinivuokko, sudenmarja, lehtotesma ja kaiheorvokki. Rannan tuntumassa kasvillisuus muuttuu luhtaiseksi ja lajistoa ovat mm. suo-orvokki, järvikorte, terttualpi ja kastikat. Rehevät lehtolaikut ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä.</br></br>Enojärven Länsipään matala lahti on tiheää ruokoluhtaa, jonka keskellä esiintyy laikkuina korteluhtaa ja saraluhtaa. Rantaluhdat ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kasvillisuudeltaan vaihtelevat vetiset luhdat ovat tärkeitä vesilintujen pesimäpaikkoja. Lahdella on pesinyt säännöllisesti naurulokkiyhdyskunta sekä pikkulokkeja. </br></br>Enojärven saaret ja luodot: Murronlahden koivua kasvavat saaret sekä järven keskiosan koivu-mäntysaaret ja koivuluodot elävöittävät vesimaisemaa. Saarien rantakivikoilla pesivät kalalokit ja kalatiirat.</br></br>Lähteet: Etelä-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 2005, Valtion ympäristöhallinto, Hartolan, Heinolan ja Sysmän vesistötutkimukset vuonna 2009. ja Sysmän vesistötutkimukset vuonna 2009.)
  • Enovesi - Keihäsjärvi (14.812.1.001)/Keihäsjärvi  + (Nykytila Keihäsjärven 015 viimeisin veden … Nykytila</br></br>Keihäsjärven 015 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 5.9.2006 ja tekijänä oli Nabs Labs Oy, Kaustinen. Väriluku oli erinomainen. Kokonaisfosfori ja lehtivihreä olivat hyvät. Hapen kyllästysaste oli erinomainen/hyvä.</br></br>Joutsjärven alapuoliselta Keihäsjärveltä on otettu vesinäytteitä 19.8.2009. Kokonaissyvyys on 2,4 metriä, mutta näyte otettiin ainoastaan yhden metrin syvyydeltä. Vesianalyysitulosten perusteella järvi oli vain lievästi humusleimainen, joskin näkösyvyys oli vain 1,5 metriä. Tuotantotyypiltään Keihäsjärvi oli kokonaisfosfori- ja lehtivihreä pitoisuuksiensa perusteella lievästi rehevä. Yleisessä vedenlaatuluokituksessa Keihäsjärvi kuului luokkaan hyvä. </br></br>Käihäsjärven rantavyöhyke oli surviaissääskilajiston perusteella luokiteltavissa lievästi karuksi. Piilevälajisto ilmensi hyvää ja tuotantotasoltaan karua vedenlaatua, ja järven piilevälajistossa dominoivat melko rehevää (meso-eutrofia) vedenlaatua ilmentävät lajit.</br></br>Luonto ja lajistoa</br></br>Keihäsjärven ympäristössä esiintyy hienojakoisia maa-aineksia, savea ja silttiä, jota on pääosin jokien ja järvien ranta-alueilla. Vähäsaari-Rautasaari pienet puustoiset saaret muodostavat vesimaiseman solmukohdan.</br></br>Kaulushaikaralla on reviiri Keihäsjärven länsirannan lahdesta. Länsirannalla on laaja, matala ruovikkolahti ja rantaluhtaa. Rantaluhdat ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä.</br></br>Lähteet: Etelä-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 2005, Valtion ympäristöhallinto, Hartolan, Heinolan ja Sysmän vesistötutkimukset vuonna 2009. ja Sysmän vesistötutkimukset vuonna 2009.)
  • Ryökäsvesi - Liekune (14.922.1.001)/Liekune  + (Nykytila Liekuneen viimeisin vedenlaatu t … Nykytila</br></br>Liekuneen viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 21.8.2012 ja tekijänä Savolab Oy Mikkelistä. Näkösyvyys, sameus, väriluku, lehtivihreä ja kokonaisfosfori olivat erinomaisia. Happamuus eli pH oli 7,20.</br></br>Pistekuormitusta tulee Hirvensalmen taajamasta, joka laskee jätevetensä puhdistamon ja suoimeytyksen kautta Liekuneeseen. </br></br>Kalat, linnut ja muu vesiluonto</br></br>Liekuneen muikkukanta on ollut heikko koko vuosituhannen ajan. Järvilohen istutuksia on suoritettu mm. Liekuneeseen vuodesta 1998 lähes vuosittain. Niiden menestys ja saadut saaliit ovat olleet istutusmääriin nähden hyvät. Siikakannat olivat osakaskuntien ilmoituksen mukaan vahvat. Harjuksia on istutettu ja ainakin Liekuneesta niitä on myös saatu. </br></br>Lähteet: Puulan kalastusalue: Käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2009-2013, Valtion ympäristöhallinto (Oiva -tietokanta)ltion ympäristöhallinto (Oiva -tietokanta))
  • Takajärvi (35.893.1.002)/Matalikko  + (Näillä main sijaitsee paha kivikko. Vesi madaltuu nopeasti ja vene sekä moottori ottavat varmasti kiinni kiveen jos yli ajaa. Sinne tulisi laittaa jokin merkki koska se on aika keskellä ajoväyliä ja melkein mahdoton nähdä!)
  • Myllyjärvi (23.073.1.010)/Myllyjärvi  + (Näkymiä ja havaintoja Myllyjärveltä)
  • Halikonlahden pohjoinen haara/Angelniemi  + (Näkymä Angelniemen tapulin portailta)
Noudettu kohteesta ”https://www.jarviwiki.fi/wiki/Toiminnot:SearchByProperty/:DescFI/Näkymä-20Fiskarin-20tunnelin-20kohdalta”




Suomen ympäristökeskuskus SYKE on perustanut ja ylläpitää Järvi-meriwiki-palvelua.
Järvi-meriwikiä kehitettiin vuosina 2010-2013 EU Life+ rahoitetussa GisBloom-hankkeessa.
Maa- ja vesitekniikan tuki ry osallistui palvelun perustamisen ja kehittämisen rahoittamiseen.
Creative Commons Nimeä
Powered by MediaWiki
Powered by Semantic MediaWiki

Tykkää ja seuraa