Selaaminen ominaisuuksittain

Järvi-meriwikistä
Loikkaa:valikkoon, hakuun

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Selaaminen ominaisuuksittain

Lista kaikista sivuista, joilla ominaisuuden DescFI arvona on Riihilahti on lahti Ala-Siikajärvellä.. Koska tuloksia on vain vähän, myös lähellä olevat arvot näytetään.

Alla on vain 26 hakutulosta alkaen tuloksesta nro 1.

Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 50 edellistä | 50 seuraavaa →

    

Luettelo tuloksista

  • Salmijärvi (21.045.1.007)/Rantasauna  + (Rantasaunan uimaranta)
  • Tuomiojärvi (14.291.1.002)/Rantue  + (Rantue on asuinalue Mannilan kaupunginosassa Jyväskylässä.)
  • Tuomiojärvi (14.291.1.002)/Rantueen uimaranta  + (Rantueen uimaranta on [http://www.jyvaskyla.fi/liikunta/uimarannat Jyväskylän kaupungin ylläpitämä] pieni yleinen [[uimaranta]] Tuomiojärvellä.)
  • Kymijoen suuhaarojen alue (14.111)/Valkamanjoki, Huruksela  + (Rapakivenjärvestä Kymijoen Halkolan lahteen laskeva pieni jokiuoma, jolla on aiemmin ollut tulouomayhteys Kymijokeen myös Susikosken yläpuolelta.)
  • Konnevesi (14.711.1.001)/Rappaatlahti  + (Rappaatlahti on lahti Etelä-Konnevedellä.)
  • Kaavinjärvi (04.731.1.001)/Rasisaari  + (Rasisaari on saari Kaavinjärvellä.)
  • Vuoksen alue (04.111)/Itä-Siitolan kosteikko  + (Rasti 30/32 Vuoksen luontolenkin varrella. Reitin pituus noin 7 km. Tien toisella puolella Itä-Siitolan kosteikko, jossa pesivät monet kosteikoissa viihtyvät lintulajit. [http://www.imatra.fi/palvelut/luontopolut-ja-reitit Vuoksen luontolenkki])
  • Villinki/Rastilan uimaranta  + (Rastilan uimaranta.)
  • Raudanjärvi (14.231.1.028)/Pysäköintialue  + (Raudanjärven pysäköintialue)
  • Tyräjärvi (61.381.1.004)/Raudanoja  + (Raudanojan suu)
  • Rauhajärvi (14.931.1.002)/Rauhajärvi  + (Rauhajärven rantametsät ovat pääosin koivu … Rauhajärven rantametsät ovat pääosin koivuvaltaisia sekapuumetsiä, myös puhtaita haavikoita ja karuja männiköitä esiintyy. Lahdenpohjukoissa kasvaa pääasiassa järvikortetta sekä paikoin järviruokokasvustoja ja saranevoja. Luonnoltaan arvokkaita kohteita alueella ovat esimerkiksi rantaluhdat, vanhat lehtimetsät, ruovikot ja lintujen pesimäluodot. Tällaisia kohteita on alueella yhteensä 10. Alueen linnustoon kuuluvat muun muassa joutsen, kurki, härkälintu, kalatiira ja kuikka.</br></br>Lähde: Mikkelin luonto ja arvokkaat luontokohteet 2009.in luonto ja arvokkaat luontokohteet 2009.)
  • Kallavesi (yhd.)/Rauhalahden uimaranta  + (Rauhalahden uimaranta on Kuopion kaupungin ylläpitämä yleinen [[uimaranta]] Etelä-Kallavedellä.)
  • Hankavesi (14.712.1.001)/Rautalampi  + (Rautalampi on erillinen järvenosa isossa ja monimutkaisessa samanpintaisten altaikkojen yhdistelmässä: [[Hankavesi (14.712.1.001)]].)
  • Kallavesi (yhd.)/Rautaniemi  + (Rautaniemi on [[Kuopio]]n kaupunginosa ja Etelä-Kallaveteen työntyvä niemi.)
  • Kallavesi (yhd.)/Rautoniemen veneranta  + (Rautoniemen veneranta on soutuveneranta Etelä-Kallavedellä.)
  • Urpolanlampi (04.152.1.001)/Joki Urpolanlampeen  + (Rehevä joki yhdistää Urpolanlammen Pitkäjärveen.)
  • Degersjön (82.002.1.002)/Torbyviken  + (Rehevöitynyt lahti)
  • Pyhäjärvi (35.211.1.001)/Reipin uimaranta  + (Reipin uimaranta on Pirkkalan kunnan ylläpitämä [[uimapaikka]] Pyhäjärvellä.)
  • Ala-Nampajärvi (65.721.1.003)/Tukeva  + (Reitti kesä/talvi)
  • Joutsjärvi (14.812.1.002)/Rekolanniemi  + (Rekolanniemellä on kasvillisuus- ja maisem … Rekolanniemellä on kasvillisuus- ja maisemakohde. Luonnonsuojelullisesti arvokkaaseen kohteeseen kuuluu rantaluhtaa, kalliota sekä niemen kärjen maisemallisesti ja linnustollisesti tärkeä sekametsä. Lahden pohjukassa on lähes 200 metrin laajuinen ruovikkovyöhyke. Rantaluhdat ovat metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Lahden itäpuolella on 100 metriä avointa, jyrkkää kalliorantaa. Kalliolla kasvaa järeitä mäntyjä. Pohjakerroksessa vallitsevat poronjäkälät, erityisesti laajat palleroporonjäkäläkasvustot. Muu osa niemestä on mustikkatyypin tuoretta kangasta, jossa valtapuuston muodostavat koivu ja mänty. Metsä on erirakenteinen ja puustoltaan vaihteleva. Lahopuuta on kohtalaisesti.an vaihteleva. Lahopuuta on kohtalaisesti.)
  • Renkajärvi (35.885.1.010)/Jokiharju  + (Renkajärven halki johtava saarijono jatkuu … Renkajärven halki johtava saarijono jatkuu harjuna, joka seurailee Renkajokea Rengon kirkolle asti. Vuohiniementie kulkee parisataa metriä harjun laella. Toisella puolella aukeaa Renkajärvi ja toisella puolella harjua luikertelee Renkajoki. Alue on valtion omistamaa puistometsää. Harjun alla on kyläyhdistyksen rakentama uintilaituri.on kyläyhdistyksen rakentama uintilaituri.)
  • Välialue (83V017)/Repolan uimala  + (Repolan uimala oli 50-luvulla erittäin suosittu virkistäytymispaikka Nummen, Polarin, Sampaanalan ja Talolan asukkaiden keskuudessa. 60-luvulla paikan suosio laski ja sen ylläpito lopetettiin.)
  • Kallavesi (yhd.)/Reposaari  + (Reposaari on saari Pohjois-Kallavedellä.)
  • Kuolimo (04.141.1.001)/Orrain polku, Savitaipale  + (Retkikohteet ja reitit Orrain Polku Eräm … Retkikohteet ja reitit</br></br>Orrain Polku</br></br>Erämaisessa jylhässä maisemassa kiertävä polku, jonka varrella on kaksi laavua: Luotolahden kapian laavu on Kuolimon rannalla, ja palvelee myös vesiltä tulevia veneilijöitä sekä melojia. Onkilammen laavulle on pääsy suoraan Partakoskentieltä. </br></br>Sijainti</br>Lappeenrannan seutu > Savitaipale > Orrai, Partakoski</br></br>Etäisyydet</br>45 km Lappeenrannasta</br></br>Ajo-ohje</br>Savitaipaleen kirkolta lähdetään Partakosken suuntaan tietä nro 409. Ajetaan Kärnäkosken ja Partakosken ohi n. 5 km, kunnes vasemmalle viitta 'Orrain luontopolku'. Polun lähtöpaikka ja P-alue on aivan tien läheisyydessä.</br></br>Kuvaus</br>Koko reitin pituus on n. 10 km. Reitillä on vaativia nousuja mäelle, mutta kipuamisen vaiva palkitaan upeilla näkymillä Kuolimolle. </br></br>Reitti soveltuu patikointiin, parhaiten lumettomana aikana. Laavut ovat käytettävissä myös talviaikana. Reitin voi kulkea ulkoilukengissä kuivalla säällä. Märällä kelillä ja talvella kallioilla ja pitkospuilla tulee varoa liukkautta. Poluilla ja laavujen ympäristössä ei ole talvikunnossapitoa.</br></br>Reitin maasto: </br>vaihtelevaa maastoa, jossa on korkeuseroja. Erittäin vaativa osuus on nousu Luotolahdenvuorelle, jonka korkeus n. 45 m Kuolimon tasosta.</br></br>Orrainpolun varrella on kaksi laavua:</br>Onkilammen laavulle pääsee myös suoraan Partakoskentieltä. Onkilammen laavu soveltuu retkikohteeks lapsiperheille sekä liikuntaesteisille.</br>Luotolahdenkapian laavu on Kuolimon rannalla. </br></br>ORRAI - Orrain ’syvänmaa’</br>Orrain alue sijaitsee Savitaipaleen pohjoisosassa, Kuolimon alueella. Alue on erämainen metsätalousalue. Maasto on pääosin kangasmaastoa, johon vaihtelua tuovat kalliokumpareet, soistuneet painanteet ja useat pienet lammet. Alueen omistaa Savitaipaleen seurakunta.</br></br>LUOTOLAHDEN KAPIA</br>Kuolimon Luotolahdenkapia on kalliorantainen kapeikko, jonka pohjoisosassa kohoaa maisemallisesti merkittävä Luotolahden vuori. Orrainpolku vie ylös Luotolahden vuorelle, josta on upeat näkymät Kuolimolle ja ympäristöön. Luotolahden rantavyöhyke on suojeltu luonnonsuojelulailla osana Kuolimon Natura 2000 aluetta. </br></br>KUOLIMO</br>Kuolimo on poikkeuksellisen karu suuri järvi. Kuolimon yhdistää Saimaaseen lähes kilometrin pituinen Partakosken koskireitti, johon sisältyy kolme vuolasta koskiosuutta. Partakoski on järvitaimenen ainoa kutupaikka eteläisen Saimaan alueella. Kuolimo on Saimaan länsiosien lisäksi nykyisin todennäköisesti ainoa nieriän lisääntymisalue koko Vuoksen vesistössä. Kuolimo on erityissuojeltu vesistö. </br></br>Orrainpolku ja levähdyspaikat on rakennettu 2006-07 Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön hallinnoimassa Retkeilyn infrahankkeessa. Hankkeen rahoittivat Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ja Savitaipaleen kunta.</br></br>Linkit </br></br>http://www.savitaipale.fi/map/orrainpolku.pdf </br></br>http://palvelut.ekarjala.fi/index.php?option=com_nature&task=view_item&&id=770 </br> </br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br>Karttatiedot - Käyttöehdot</br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br>Ilmoita karttavirheestä</br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br></br>Kartta</br></br></br></br></br></br></br>Satelliitti</br></br></br></br></br></br></br></br></br>Avaa kohde karttasivulla</br></br>Orrain Polku</br></br>Erämaisessa jylhässä maisemassa kiertävä polku, jonka varrella on kaksi laavua: Luotolahden kapian laavu on Kuolimon rannalla, ja palvelee myös vesiltä tulevia veneilijöitä sekä melojia. Onkilammen laavulle on pääsy suoraan Partakoskentieltä. Tämä la </br></br></br></br>Sijainti</br>Lappeenrannan seutu > Savitaipale > Orrai, Partakoski</br>Etäisyydet</br>45 km Lappeenrannasta</br>Ajo-ohje</br>Savitaipaleen kirkolta lähdetään Partakosken suuntaan tietä nro 409. Ajetaan Kärnäkosken ja Partakosken ohi n. 5 km, kunnes vasemmalle viitta 'Orrain luontopolku'. Polun lähtöpaikka ja P-alue on aivan tien läheisyydessä.</br></br></br></br>Kuvaus</br>Koko reitin pituus on n. 10 km. Reitillä on vaativia nousuja mäelle, mutta kipuamisen vaiva palkitaan upeilla näkymillä Kuolimolle. </br></br> Reitti soveltuu patikointiin, parhaiten lumettomana aikana. Laavut ovat käytettävissä myös talviaikana. Reitin voi kulkea ulkoilukengissä kuivalla säällä. Märällä kelillä ja talvella kallioilla ja pitkospuilla tulee varoa liukkautta. Poluilla ja laavujen ympäristössä ei ole talvikunnossapitoa.</br></br>Reitin maasto: </br>vaihtelevaa maastoa, jossa on korkeuseroja. Erittäin vaativa osuus on nousu Luotolahdenvuorelle, jonka korkeus n. 45 m Kuolimon tasosta.</br></br> Orrainpolun varrella on kaksi laavua:</br> Onkilammen laavulle pääsee myös suoraan Partakoskentieltä. Onkilammen laavu soveltuu retkikohteeks lapsiperheille sekä liikuntaesteisille.</br> Luotolahdenkapian laavu on Kuolimon rannalla. </br></br> ORRAI - Orrain ’syvänmaa’</br>Orrain alue sijaitsee Savitaipaleen pohjoisosassa, Kuolimon alueella. Alue on erämainen metsätalousalue. Maasto on pääosin kangasmaastoa, johon vaihtelua tuovat kalliokumpareet, soistuneet painanteet ja useat pienet lammet. Alueen omistaa Savitaipaleen seurakunta.</br></br> LUOTOLAHDEN KAPIA</br> Kuolimon Luotolahdenkapia on kalliorantainen kapeikko, jonka pohjoisosassa kohoaa maisemallisesti merkittävä Luotolahden vuori. Orrainpolku vie ylös Luotolahden vuorelle, josta on upeat näkymät Kuolimolle ja ympäristöön. Luotolahden rantavyöhyke on suojeltu luonnonsuojelulailla osana Kuolimon Natura 2000 aluetta. </br></br> KUOLIMO</br> Kuolimo on poikkeuksellisen karu suuri järvi. Kuolimon yhdistää Saimaaseen lähes kilometrin pituinen Partakosken koskireitti, johon sisältyy kolme vuolasta koskiosuutta. Partakoski on järvitaimenen ainoa kutupaikka eteläisen Saimaan alueella. Kuolimo on Saimaan länsiosien lisäksi nykyisin todennäköisesti ainoa nieriän lisääntymisalue koko Vuoksen vesistössä. Kuolimo on erityissuojeltu vesistö. </br></br> Orrainpolku ja levähdyspaikat on rakennettu 2006-07 Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön hallinnoimassa Retkeilyn infrahankkeessa. Hankkeen rahoittivat Kaakkois-Suomen ympäristökeskus ja Savitaipaleen kunta.</br></br></br></br>Linkit</br> </br> Tulostettava kartta Orrainpolusta </br> Onkilammen laavun sivu </br></br></br></br>Palvelutava kartta Orrainpolusta Onkilammen laavun sivu Palvelut)
  • Iso-Lyly (04.736.1.003)/Riihelä  + (Riihelä on paikka Iso-Lylyllä.)
Noudettu kohteesta ”https://www.jarviwiki.fi/wiki/Toiminnot:SearchByProperty/:DescFI/Riihilahti-20on-20lahti-20Ala-2DSiikajärvellä.”




Suomen ympäristökeskuskus SYKE on perustanut ja ylläpitää Järvi-meriwiki-palvelua.
Järvi-meriwikiä kehitettiin vuosina 2010-2013 EU Life+ rahoitetussa GisBloom-hankkeessa.
Maa- ja vesitekniikan tuki ry osallistui palvelun perustamisen ja kehittämisen rahoittamiseen.
Creative Commons Nimeä
Powered by MediaWiki
Powered by Semantic MediaWiki

Tykkää ja seuraa