Selaaminen ominaisuuksittain

Järvi-meriwikistä
Loikkaa:valikkoon, hakuun

This page provides a simple browsing interface for finding entities described by a property and a named value. Other available search interfaces include the page property search, and the ask query builder.

Selaaminen ominaisuuksittain

Lista kaikista sivuista, joilla ominaisuuden DescFI arvona on Valkamassa kallioon kiinnitetty keskiveden korkeusmerkki. Koska tuloksia on vain vähän, myös lähellä olevat arvot näytetään.

Alla on vain 26 hakutulosta alkaen tuloksesta nro 1.

Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 50 edellistä | 50 seuraavaa →

    

Luettelo tuloksista

  • Valkiajärvi (35.546.1.001)/Uimaranta  + (Valkiajärven uimaranta)
  • Valkjärvi (17.006.1.001)/Lahdenpää, kesämökin ranta  + (Valkjärven Askolan puoleisella osalla, Juornaankylän uimarantaa vastapäätä oleva kesämökin saunaranta)
  • Valkjärvi (21.054.1.001)/Valkjärvi, itäranta  + (Valkjärven itärantaa)
  • Valkjärvi (24.062.1.004)/Havaintoja Valkjärveltä  + (Valkjärvi on pienehkö, 36 ha:n järvi jonka vesi on savisameaa. Suurin syvyys ~7m, rannat mökitetty lähes ympäriinsä (yli 50 mökkiä).)
  • Kokkolan edusta/Valkohieta  + (Valkohiedan yleinen uimaranta (Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon havaintopaikka))
  • Puula (14.923.1.001)/Kortesalmen silta  + (Valokuva näkymä Kortesalmen sillalta kohti Puulan Karttuunselälle. Sekä reitti Puulan Haapaselälle ja Sätkytselälle.)
  • Suuri-Varpanen (04.278.1.004)/Pysäköintialue  + (Valtatie 23 sivuaa vesistöä, paikalla pysäköintialue.)
  • Sydänmaan Ruoke (12.006.1.040)/Valtatie 26  + (Valtatie 26 sivuaa rantaa.)
  • Pieni Pyhävesi (14.971.1.016)/Valtatie 5  + (Valtatien 5 rakentamisen aikana vuosina 20 … Valtatien 5 rakentamisen aikana vuosina 2009–2011 ja sen jälkeenkin on Pieneen Pyhäveteen laskeviin uomiin ja niiden kautta järveen kulkeutunut aikaisempaa runsaammin kuormitusta.</br>Kuormitusta on kesällä 2012 aiheutunut lisäksi poikkeuksellisesta sateisuudesta johtuvien suurten ravinteiden huuhtoutumia ranta-alueilta vesitöihin. </br></br>Pieneen Pyhäveteen kohdistuu ihmistoiminnan aiheuttamaa kuormitusta tiealueen lisäksi muistakin syistä, lähinnä metsäojitusten ja peltoviljelyn seurauksena. Veden pitkän viipymän ja huonon vaihtuvuuden vuoksi Pienen Pyhäveden kuormituksen sietokyky on heikko. Tämän vuoksi tienrakennushankkeen seurauksena lisääntynyt kiintoaine- ja ravinnekuormitus on ollut järven tilalle erityisen haitallista.</br></br>Vuoden 2010 vesinäytteissä, Pieni Pyhävesi 163, hapen kyllästysaste pintavedessä oli erinomainen, mutta 5 ja 10 metrissä oli vakavia happiongelmia. Väriluku pohjalla oli välttävä samoin rautapitoisuus pohjalla oli korkea, 5400 µg/l. Tämä näytteenotto liittyi Mikkeli-Lusi maantien MT -5 rakentamiseen. </br></br>Lähde: Valtatie 5/Aluehallintoviraston päätös 2012.ltatie 5/Aluehallintoviraston päätös 2012.)
  • Haapajärvi (14.925.1.002)/Tuhkajoki  + (Valuma-alueen vedet laskevat erittäin karu … Valuma-alueen vedet laskevat erittäin karusta ja syvästä sekä kalataloudellisesti arvokkaasta Haapajärvestä Tuhkajokea pitkin Haapalampeen ja edelleen Kurenjokea pitkin Puulaveden Haapaselälle. Kalojen liikkuminen Haapajärven ja Puulaveden välillä on ollut estynyt vuoteen 2006 asti Kurenjoen myllypadon vuoksi.</br></br>Tuhkajoen pudotuskorkeus on vain 0,2 m ja pituus noin 200 metriä. Se soveltuu nykyisellään vain kohtalaisesti taimenen lisääntymis- ja poikasalueeksi. Tuhkajoki on paikallisesti arvokas pienvesi.</br></br>Lähteet: Etelä-Savon virtavesien kalataloudellinen kunnostusohjelma 2008.n kalataloudellinen kunnostusohjelma 2008.)
  • Haapajärvi (14.925.1.002)/Kurenjoki  + (Valuma-alueen vedet laskevat erittäin karu … Valuma-alueen vedet laskevat erittäin karusta ja syvästä sekä kalataloudellisesti arvokkaasta Haapajärvestä Tuhkajokea pitkin Haapalampeen ja edelleen Kurenjokea pitkin Puulaveden Haapaselälle. Kalojen liikkuminen Haapajärven ja Puulaveden välillä on ollut estynyt vuoteen 2006 asti Kurenjoen myllypadon vuoksi.</br></br>Kurenjoen pudotuskorkeus on 2,1 m. Kalojen vaellus ei ole ollut mahdollista Kurenjoen myllypadon vuoksi vuoteen 2006 asti. Keväällä 2006 Kurenmyllyn raunioiden aiheuttama nousueste poistettiin luonnonmukaisella kalatiellä. Kalojen vaelluksen mahdollistamiseksi</br>tehtiin 9 pohjakynnystä ja alivirtaama-aukko. Kurenjokeen on istutettu järvitaimenia vuonna 2006 ja 2007.</br></br>Lähteet: Etelä-Savon virtavesien kalataloudellinen kunnostusohjelma 2008.n kalataloudellinen kunnostusohjelma 2008.)
  • Ryökäsvesi - Liekune (14.922.1.001)/Ryökäs  + (Valuma-alueet Ryökäsveden lähivaluma-alue … Valuma-alueet</br></br>Ryökäsveden lähivaluma-alueella on vain yksi pieni lampi – Kankaistenlampi. Tämän lisäksi siihen laskee pieniä ojia ja puroja pelloilta, soilta ja metsistä. Järvi kuuluu samaan valuma-alueeseen kuin Liekune, mutta lähivaluma-alue on vesistörikkaampi. Pohjoisessa ja idässä on monta erillistä pientä lampea/järveä ja puroreittiä, jossa pohjoispään Urmaslahteen laskevat Liinalampi sekä Hepo-, Kaali-, Hauki- ja Särkilampi. Nämä kaksi osavaluma-aluetta ovat suurelta osin peltoa. </br></br>Lähivaluma-alueita: Saarilampi – Verkkolampi, Hirvijärvestä Sorsalammen kautta laskevien pikkulampien ketju, jonka latvajärvenä on Mustajärvi.</br></br>Laajin osavaluma-alue on Hintikanjoen reitti, joka laskee Ryökäsveden kaakkoisnurkkaan. Sen latvajärvi, Lahnajärvi, on pohjoisessa lähellä Otavan taajamaa Mikkelissä. Etelästä tulee toinen haara Monikkalanlammesta. Haarat yhdistyvät Kaihlasessa, josta vedet laskevat harjualueen läpi tiensä kaivanutta Hintikanjokea myöten Ryökäsveden Harjunlahteen. Etelästä laskee Kaltolampi, Hurus ja Myllylampi Jussinjokea myöten Ryökäsveden eteläisimpään lahdenpohjukkaan.</br></br>Nykytila</br></br>Ryökäsveden 339 viimeisin tutkimus on tehty 5.3.2012. Näkösyvyys oli hyvä ja sameus, kokonaisfosfori sekä väriluku olivat erinomaiset. Happamuus eli pH oli 1 metrissä 6,6. Myös Etelä-Savon ELY -keskus on tehnyt vedenlaatu tutkimuksia vuonna 2011.</br></br>Happitilanne järvessä on ollut hyvä, mutta Kotkatveden syvimmässä syvänteessä, Ukkosen lahden edustalla, on ilmennyt ajoittain hapettomuutta pohjan läheisessä vesikerroksessa. Hapettomuus on aiheuttanut syvänteen pohjalla veden värin muutoksia ja ravinnepitoisuuksien lisääntymistä. Vähähappisuus on ollut täysin paikallinen ilmiö. Viimeisin tutkimus on tehty 5.3.2012 ja näytteenottopisteen kokonaissyvyys on 14 metriä. Hapen kyllästysaste oli 1 metrissä erinomainen, mutta 10 metrissä välttävä ja aivan pohjalla on vakavia happiongelmia. </br></br>Kalat, linnut ja muu vesiluonto</br></br>Ryökäsveden muikkukanta on ollut hyvä. Siikakannat olivat osakaskuntien ilmoituksen mukaan vahvat. Järvilohen istutuksia on suoritettu mm. Ryökkääseen vuodesta 1998 lähes vuosittain. Niiden menestys ja saadut saaliit ovat olleet istutusmääriin nähden hyvät. Täpläravun istutus on kielletty. Siitä huolimatta sen leviämisestä on havaintoja ainakin Puulan eteläosissa ja Ryökäsvedessä.</br></br>Ryökäsveden rannan läheisten alueiden metsät ovat pääosin lehtipuuvaltaisia nuorehkoja sekametsiä, joissa valtapuuna on koivu. Rantaviivan tuntumassa kasvaa paikoin kookasta tervaleppää. Edustavimmillaan tervaleppäkasvustot ovat Hirvensalmen kirkonkylän raitilla. Harjuilla moreenikumpujen kuivimmissa lakiosissa kasvaa mäntyjä ja moreenimaiden kosteissa painanteissa on paikoin yhtenäisiä kuusikoita. Metsät ovat eri-ikäisiä nuorehkoja talousmetsiä, eikä vanhoja ns. aarnimetsiä alueella ole.</br></br>Alueella pesii vahva kuikkakanta sekä kaakkuri, kurki, kalasääski, nuolihaukka, pyy, teeri, mehiläishaukka, ampuhaukka, pikkutikka, pyrstötiainen, kalatiira, selkä-, kala-, harmaa- ja naurulokki. Vesilinnuista telkkä, uivelo, haapana, tavi, isokoskelo ja pikkukoskelo. Havaintoja laulujoutsenista, mutta pesää ei ole löytynyt. </br></br>Luontodirektiivin lajeja: viitasammakkoa ja saukkoa. Ensilumen aikaan syksyllä havaittiin lumikon jäljet Hintikanjokivarressa. </br></br>Kääväkkäistä tavataan rusokääpää ja Oulun läänin eteläpuolella rauhoitetuista kasvilajeista ainakin punakämmekkää.</br></br>Vesikasvillisuus on karulle reittivedelle tyypillisen niukkaa. Kaikkialla kasvaa rannan tuntumassa harvahkoa järviruoikkoa ja kelluslehtisiä (ulpukka, lumpeet) kasvaa vain matalissa mutapohjaisissa lahdissa. Kirkkaille vesille tyypillinen ahvenvita on yleinen parin metrin syvyisessä vedessä. Karuutta ilmentävää nuottaruohoa kasvaa monin paikoin.</br></br>Lähteet: Hirvensalmen kunta/ Liekuneen-Ryökäsveden rantayleiskaava 2005, Puulan kalastusalue: Käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2009-2013, Valtion ympäristöhallinto (Oiva -tietokanta).tion ympäristöhallinto (Oiva -tietokanta).)
  • Konnevesi (14.711.1.001)/Valvatinniemi  + (Valvatinniemi on Pohjois-Konneveteen työntyvä niemi.)
  • Palojärvi (22.003.1.004)/Uimaranta  + (Valvomaton uimaranta, uinti omalla vastuulla.)
  • Vanajavesi (yhd.)/Vanajaveden silta  + (Vanajaveden silta on Vanajaveden ylittävä silta. Havaintopaikka sijaitsee sillan alla.)
  • Vangasjärvi (14.795.1.004)/Vangasharju  + (Vangasharjun harjumuodostelma. Harjulta it … Vangasharjun harjumuodostelma. Harjulta itään päin alkaa Vehkasuon turvemaa- ja suoalue. Vangasharjulla sijaitsevat metsämaat ovat kasvupaikkatyypiltään pääosin tuoretta kangasmetsämaata. Harju jatkuu Nuuvinniemen kärkeen jossa sijaitsee enemmän myös rehevämpiä lehtomaisia kasvupaikkoja. Harjun metsät ovat puustoltaan järeitä ja vanhoja mäntysekametsiä. Leirikeskuksen ympäristöstä löytyy myös jylhä ja varjoisa kuusikko sekä tervaleppää ja muita lehtipuita kasvava kostea rantalehto.</br></br>Muutamassa metsikössä sijaitsee yksittäisiä tammia, jotka ovat todennäköisesti syntyneet oravien tai lintujen kuljettamista tammenterhoista. Leirikeskuksen Nuuvinlahden puoleisella edustalla sijaitsevassa koivikossa kasvoi luonnontilainen metsälehmus, jonka syysmyrsky kaatoi muutama vuosi sitten. Lehmus on kuitenkin alkanut edellisinä kasvukausina vesomaan, ja vesojen kasvu turvataan tulevaisuudessa. </br></br>Lähteet: Nuuvinniemen maisema- ja virkistyskäyttöpainotteinen metsäsuunnitelma 2011/Ruuhilahti.otteinen metsäsuunnitelma 2011/Ruuhilahti.)
  • Pyyslampi (21.045.1.008)/Vanha Porintie  + (Vanha Porintie)
  • Leppävesi (14.311.1.001)/Leirikeskus  + (Vanha leirikeskus.)
  • Kallavesi (yhd.)/Vanhalanlahti  + (Vanhalanlahti on lahti Etelä-Kallavedellä.)
  • Ei nimeä (47.084.1.006)/Kotakankaan kivilouhos  + (Vanhan kaivoksen avolouhos.)
  • Tohmajärvi (02.013.1.001)/Vanhan pappilan ranta, Tohmajärvi  + (Vanhan pappilan alapuolella on ollut uimak … Vanhan pappilan alapuolella on ollut uimakelpoinen ranta vielä muutamia vuosia sitten. Kaisloittuneella rannalla tehtiin 14.8.2014 konevoimin koeluontoista kaislikon niittoa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Tohmajärven kunnan, Kemien osakaskunnan ja Tohmajärven seurakunnan yhteistyönä. Kunta ja ELY-keskus ovat neuvotelleet järven kunnostamishankkeesta vuosina 2015-2017. Hankkeessa on tarkoitus kunnostaa ranta myös uimarantakäyttöön.us kunnostaa ranta myös uimarantakäyttöön.)
  • Hirsijärvi (24.062.1.001)/Tie 110  + (Vanhan valtatien pientareelta)
  • Iso-Rytkö (24.044.1.002)/Tie 110  + (Vanhan valtatien vierestä)
  • Tuusulanjärvi (21.082.1.001)/Vanhankylänniemen uimaranta  + (Vanhankylänniemen uimaranta.)
  • Vanjärven alue (23.042)/Vanjoen silta  + (Vanjoen silta on Karjaan- eli Vanjoen ylittävä maantiesilta.)
Noudettu kohteesta ”https://www.jarviwiki.fi/wiki/Toiminnot:SearchByProperty/:DescFI/Valkamassa-20kallioon-20kiinnitetty-20keskiveden-20korkeusmerkki”




Suomen ympäristökeskuskus SYKE on perustanut ja ylläpitää Järvi-meriwiki-palvelua.
Järvi-meriwikiä kehitettiin vuosina 2010-2013 EU Life+ rahoitetussa GisBloom-hankkeessa.
Maa- ja vesitekniikan tuki ry osallistui palvelun perustamisen ja kehittämisen rahoittamiseen.
Creative Commons Nimeä
Powered by MediaWiki
Powered by Semantic MediaWiki

Tykkää ja seuraa