Vahvajärvi (14.921.1.001)/Tuhankoski

Tuhankoski on iso ja vuolas koski, joka sijaitsee Vahvajärven eteläosassa ja vedet laskevat Iso Metsälammesta Tuhankosken kautta. Tuhankoski on Kissakosken alapuolella oleva järvien välinen koskialue. Sen pudotuskorkeus on 1,2 m ja pituus noin 100 metriä. Tuhankoski kunnostettiin vuonna 1991 ja sen keskelle jätettiin ns. kriisiajan uittoväylä. Valtakunnallisesti arvokas kohde. Tuhankosken 234 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 24.2.2008 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Sameus ja kokonaisfosfori olivat erinomaiset. Happamuus (pH) oli 6,92.

Luonto ja lajistoa

Maisema on vesien sekä kumpareisten metsien muodostamaa mosaiikkia. Maisemaltaan arvokkaimman kokonaisuuden muodostavat Tuhankosken vesireitti sekä Surmankalliot.

Talvella sulana pysyvät kosket tarjoavat erinomaisen talvehtimisalueen koskikaroille ja aikaisin keväällä sulapaikoilla levähtää esim. laulujoutsen. Koskien arvoa nostaa vielä Tuhankoskella havaittu saukko, jolle luonnontilaiset kosket tarjoavat hyvän elinympäristön.

Lajistoa: majava, sinisorsa, tavi, kuikka. Selvitysalueiden metsälinnusto on tavanomaista kangasmetsien lajistoa. Poikkeuksena ovat Tuhankosken lehtipuuvaltaiset rantametsät, joilla voi olla merkitystä valkoselkätikan ruokailualueina.

Tuhankosken selvitysalueella metsät ovat puustoltaan ja metsätyypeiltään vaihtelevia. Hakolahdenvuoren alueen uudistuskypsät mäntykankaiden kasvillisuus vaihtelee mustikkatyypin tuoreista kankaista puolukkatyypin kuivahkoihin kankaisiin. Mäen laella kasvaa paikoin lehtokuusamaa. Keskiosan soistuneella rannalla on koivuluhtaa sekä luhtaista pajukkoa ja ojitettua korpea. Näitä alavia alueita reunustavat puustoltaan varttuneet tuoreet kuusikankaat. Paikoin kasvillisuus on rehevämpää käenkaali-mustikkatyypin lehtomaista kangasta sekä käenkaali-oravanmarjatyypin tuoretta lehtoa.

Tuhankosken etelärannassa koskijakson kohdalla on kapealti uudistuskypsää havu-lehtipuukangasta, jossa puuston vallitsevan latvuskerroksen muodostavat kuusi, mänty ja koivu sekä koivu, pihlaja ja harmaaleppä. Kasvillisuus on pääosin lehtomaista kangasta ja lajeja ovat käenkaali, metsäkastikka, metsämansikka, nuokkuhelmikkä ja metsäimarre. Ranta on louhikkoinen.

Surmankallion alueella vallitsevat tuoreet ja kuivahkot mäntykankaat. Rantakasvillisuus on pääosin niukkaa ja lajeja ovat rantakukka, ranta-alpi, terttualpi, ruokohelpi ja suomyrtti.

Iso Metsälammen puolella rannat ovat rehevämmät ja matalammat. Lajeja ovat järviruoko, viiltosara, keltakurjenmiekka, kurjenjalka, rantaleinikki ja suomyrtti. Kosken varrella olevat metsät ovat valtaosin nuoria männiköitä ja kuusikoita. Rannassa on kapea lehtipuuvyöhyke, jolla kasvaa leppää, koivua ja haapaa. Varttuneempaa puustoa on Mustaniemessä ja reitin länsipäässä etelärannalla, jossa puusto on kuusivaltaista. Metsät ovat valtaosin rehevää lehtomaista kangasta. Selvitysalueen ulkopuolella on paikoin on käenkaalioravanmarjatyypin tuoretta lehtoa sekä saniaistyypin kosteaa lehtoa.

Pohjoisrannan soistuneet rannat ovat luhtaisia. Pohjoisrannan rantaluhta on puustoltaan varttunutta koivuluhtaa. Vallitsevan latvuskerroksen muodostavat koivu, tervaleppä ja mänty sekä koivu. Pensaskerros: tervaleppä ja korpipaatsama. Kenttäkerros: ranta-alpi, korpikastikka, kurjenjalka, terttualpi, luhtamatara, luhtavuohennokka, metsäalvejuuri, suoputki ja rentukka. Lahdenpohjukan rantasuo on luhtaista pajukkoa, jossa kasvaa mm. suomyrttiä, jouhisaraa, kurjenjalkaa ja vaiveroa.

Lähteet: Tuhankosken ja Ilokallioniemen kaavaselostus 2008/ Hirvensalmen kunta, Valtion ympäristöhallinto.