Ehdotus: [[Tuusulanjärvi (21.082.1.001)]]
Tuusulanjärvi maakuntajärveksi
Suomalaisessa kulttuurimaisemassa tunnetaan Tuusulanjärvi ja erityisesti Rantatie korkeakulttuurin kultakauden taiteilijoistaan. Tuusulan ja Tuusulanjärven identiteetti nojaa kuitenkin pitäjän syntyhistoriaan. Keski-ajalla alue kuului Sipoon pitäjän Kaukjärven neljänneskuntaan. Suurvalta - Ruotsin aikana 30-vuotisen sodan sankari ja hakkapeliitta, Vanhankylän kartanon isäntä ja ratsumestari Nils Stålhana on Tuusulan seurakunnan ja pitäjäyhteisön kiistaton aikaansaaja vuonna 1643.
Kaukjärvi nimi tarkoitti pitkää tai kaukaista. Alue kuului lähinnä hämäläisten ja vihtiläisten takametsiin. Stålhana asettui ostamaansa Gammelbyn kartanoon järven pohjoisrannalle. Nykyisin Järvenpään kaupungin Vanhankylän niemessä on Stålhanen kartanoravintola. Kirkko rakennettiin vastapäätä eteläiseen Thusbyn kylän niemeen. Pitäjän nimeksi tuli kirkon sijaintipaikan mukaan Tuusula ja järven nimeksi Tuusulanjärvi.
Autonomian aikana pääkaupungin siirto ja asutuksen voimakas kasvu antoi alkusysäykseni Tuusulajärven keskeiseen asemaan pääkaupunkiseudulla. Tuusulanjärven molemmin puolin kulkivat pääkaupunkiin strategiset maantiet Hämeentie ja Savontie. Jo aiemmin oli talvisin myös Tuusulanjärvelle merkitty jäätie tärkeä kulkureitti. Kauppamatkoja on suuntautunut aina Tallinnaan (Rääveliin) asti. Pääkaupungin puolustamiseksi perustettiin venäläisten toimesta varuskunta teiden risteykseen Tuusulanjärven eteläpäähän Hyrylään Krimin sodan seurauksena.
1800- luvun loppupuolella alkoi voimakas Suomen kehittyminen. Varakkaat helsinkiläiset alkoivat rakentaa huviloita Tuusulanjärven itärannalle 1860-luvulta alkaen. Tähän oli kolme syytä. Ensinnäkin Tuusula sijaitsi juuri sopivan kaukana Helsingin hälystä. Toiseksi, huvilalla käyntiä helpotti oleellisesti 1862 valmistunut rautatie. Kolmas syy oli itse järvi. Vähäjärvisellä Helsingin seudulla Tuusulanjärvi on oikea helmi.
Sortovuosien aikana syntyi suomalaisuutta puolustamaan tunnettu korkeakulttuurin yhteisö, joka ammensi voimaa myös Tuusulanjärven kansallismaisemasta. Erityisesti Juhani Aho, Pekka Halonen, Eero Järnefelt, Jean Sibelius ja J.H. Erkko. Kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi ja kansallisrunoilijamme Eino Leino ovat myös viettäneet viimeiset vuotensa Tuusulanjärven tuntumassa. He olivat esikuvia taiteilijayhteisölle. Tuusulan kirkkomaalla, Tuusulanjärven kauneimmalla niemellä, ovat mm. Museoviraston suojelemat Aleksis Kiven ja Pekka Halosen haudat.
Itsenäisyyden aikana Tuusulanjärven rannalla asettuivat maanpuolustusta tukemaan Suojeluskuntain päällystökoulu ja Lotta-opisto, joiden perintöä edelleen Tuusulanjärven rannalla vaalitaan.
Tuusulanjärven kulttuuri on tänäkin päivänä käsite. On monia kulttuuritapahtumia mm. kamarimusiikin ja bluesin saralla. Vanhankylänniemessä yhdistyy musiikki ja arkkitehtuuri Villa Kokkosessa, jonka Alvar Aalto on piirtänyt Joonas Kokkoselle.
Tuusulanjärvi on Suomen eniten tutkittu järvi. Sen vesien ja luonnon säilymiseksi on perustettu kosteikkoja ja luonnonsuojelu-alueita. Tuusulanjärvi on tunnettu myös lintujentarkkailujärvenä.
Tuusulanjärven maakuntajärven puolesta voidaan löytää lukuisia näkökulmia. Sarvikalliosta, Pekka Halosen ikuistama kansallismaisema, Lammaskallioon tai purjehtijoista kalastukseen. Tuusulanjärvi on koko Keski-Uusimaan helmi ja sopiin mainiosti myös Uudenmaan maakuntajärveksi.
Kotiseutuharrastaja Heikki Simola
