Järvi on muodoltaan kuin hihojaan heiluttava kummitus, jossa haamun huppu osoittaa pohjoiseen. Siellä Eno laskee Pirtinsalmesta Ylä-Rääveliin. Toinen lasku-uoma on Enonjoki itäisen hihan eli Enonlahden keskivaiheilla. Länsihiha on Suivanlahti ja helmat Lapinlahdessa ja Turkinlahdessa. Suurin leveys ja suurin pituus ovat kumpikin noin 7 km. Pääosan vesistään Eno saa Vehkajoen kautta järviketjusta Ahvenainen-Kaitoo-Iso Vehka-Pikku Vehka.
Loivapiirteiset rannat ovat pääosin hiekkaa ja moreenia. Kasvillisuus on niukkaa. Linnustossa on mm. kuikka, laulujoutsen ja selkälokki. Keskiselkä on hieman yli 20 m syvä, lahdet keskisyvyydeltään vain 5-metrisiä. Pohja on rapakivisoraa, kalliota ja mahtavia kivenjärkäleitä. Järven luontainen puolustuskyky saastuttavia tai rehevöittäviä tekijöitä vastaan on melko heikko. Kahtaalle laskeva Eno on ns. bifurkaatiojärvi, jonka ominaisuuksiin kuuluu hidas virtaama ja suhteellisen suppea valuma-alue.
Nykytila ja suojelu
Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1990-91 ja 2002-03. Enonveden 008 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 19.8.2009 ja tekijänä oli Savolab Oy, Mikkelistä. Näkösyvyys, lehtivihreä, kokonaisfosfori ja sameus olivat erinomaiset. Hapen kyllästysaste pintavedessä oli erinomainen, mutta syvemmälle mentäessä tulokset olivat välttävät.
Metsälehmus on ainoa Mäntyharjussa varmasti luonnontilaisena esiintyvä jalo lehtipuu. Enonveden Matunsaaren eteläosassa on lehmusmetsikkö, jossa sijaitsee noin 180 runkolehmusta. Metsälehmuksen vallitsemassa metsikkössä kasvaa sekapuuna haapaa, harmaaleppää ja kuusta. Yleisilmeeltään valoisa, mutta paikoin kuusen varjostama metsä. Paikoin kasvillisuus muistuttaa on kuivaa lehtoa (MeLaT), mutta valtaosin se on lähinnä rehevää lehtomaista kangasta (OMT). Kasvillisuudessa vallitsevat metsäkastikka, kieli ja lillukka.
Asutus ja kalastus
Enonvesi on jaettu 4-5 kalastuskunnan tai vastaavan kalavesiin. Ammattikalastusta ei ole, vaikka vielä reilu sukupolvi sitten järven anti oli tärkeä osa seudun asukkaiden elatusta. Järvi on jaettu 4-5 kalastuskunnan tai vastaavan kalavesiin. Ammattikalastusta ei ole, vaikka vielä reilu sukupolvi sitten järven anti oli tärkeä osa seudun asukkaiden elatusta.
Enonveden laatu on hyvä, syvältä otettuna juomavesikelpoinen. 1960-luvulla alkaneiden massiivisten soiden ojitusten sekä asutusjätevesien vaikutus näkyy toistaiseksi vain lahdissa hiekkapohjien limoittumisena ja nuottaruohon vähenemisenä matalikoilla.
Lähteet: Valtion ympäristöhallinto, Enonkylät ry 2010, Mäntyharjun luonto ja arvokkaat luontokohteet 2010.
- Nimi: Enonvesi
- Vesialue: Ylä-Rieveli (14.172.1.001)
- Päävesistö: Kymijoki (14)
- Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
- Kunta: Ei tiedossa
- Maakunta: Ei tiedossa
- Ely-keskus: Ei tiedossa