Ero sivun ”Sairakkalanjärvi (35.837.1.003)” versioiden välillä

Nykyinen versio 20. huhtikuuta 2023 kello 11.41

Sairakkalanjärvi on keskikokoinen järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa ja kuuluu Hämeen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Sairakkalanjärvi
Järvinumero: 35.837.1.003
Vesistöalue: Luhdanjoen valuma-alue (35.837)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 30,21 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,05 km3 050 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Hollola
Maakunta: Päijät-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Sairakkalanjärvi kuuluu Vanajaveden reittiin [1], Luhdanjoen osavaluma-alueeseen ja Teuronjoen valuma-alueeseen. Järvenpintaa on laskettu 1924. Siitä ja vuoden 1945 ojanperkauksesta aiheutui noin metrin vedenpinnan alenema. Sairakkalanjärven suurin syvyys on 70 cm.

Nykytila ja suojelu

Pääartikkeli: luettelo.

Sairakkalanjärvi on lintujärvi, joka kuuluu valtioneuvoston valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Lintulaskennoissa on järvellä havaittu pesimälintuina mm. haapana (2010), heinätavi (1997), härkälintu (2011), isokuovi (2011), kalalokki (2007), kurki (2011), lapasorsa (2008), laulujoutsen (1995-2011), luhtahuitti (2002), metsäviklo (2007), mustakurkku-uikku (2005), naurulokki (1969), nokikana (1995), punasotka (2005), rantasipi (1998), silkkiuikku (2004), sinisorsa (2011), suokukko (1993), taivaanvuohi (2008), tavi (2011), telkkä (2011), tukkasotka (2011), töyhtöhyyppä (2011).

Asutus ja vesistön käyttötavat

Tarut ja tositarinat

Lähteet

Sairakkalanjärvi, muuttolintujen keidas, koonneet Ahti Saarinen ja Esa Lammi, 2006, ISBN 952-99412-4-2

Aiheesta muualla

@@ Rivi 2: / Rivi 2: @@
 ==Järven erityispiirteet==
-===Yleistä===
+Sairakkalanjärvi kuuluu [[Vanajaveden reitti]]in [1], Luhdanjoen osavaluma-alueeseen ja Teuronjoen valuma-alueeseen. Järvenpintaa on laskettu 1924. Siitä ja vuoden 1945 ojanperkauksesta aiheutui noin metrin vedenpinnan alenema. Sairakkalanjärven suurin syvyys on 70 cm.
-Sairakkalanjärvi kuuluu [[Vanajaveden reitti]]in. [1]
-===Sijainti===
-Sairakkalanjärvi sijaitsee pääasiassa kiinteistöllä 98-442-876-1, minkä lisäksi kaakossa 98-412-876-1 ja luoteessa 98-410-876-1 [2].
-Paikannimen keskikoordinaatit ovat:
+==Nykytila ja suojelu==
-*N 6765228  E 408851 (ETRS-TM35FIN -tasokoordinaatit)
+:''Pääartikkeli'': [[Sairakkalanjärvi (35.837.1.003)/luettelo|luettelo]].
-*N 61.011379 E 25.31400229 (ETRS89 maantietieteelliset koordinaatit; WGS84)
-==Nykytila ja suojelu==
+Sairakkalanjärvi on lintujärvi, joka kuuluu [[valtioneuvoston valtakunnallinen lintuvesiensuojeluohjelma|valtioneuvoston valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan]].
 ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
+Lintulaskennoissa on järvellä havaittu pesimälintuina mm. [[haapana]] (2010), [[heinätavi]] (1997), [[härkälintu]] (2011), [[isokuovi]] (2011), [[kalalokki]] (2007), [[kurki]] (2011), [[lapasorsa]] (2008), [[laulujoutsen]] (1995-2011), [[luhtahuitti]] (2002), [[metsäviklo]] (2007), [[mustakurkku-uikku]] (2005), [[naurulokki]] (1969), [[nokikana]] (1995), [[punasotka]] (2005), [[rantasipi]] (1998), [[silkkiuikku]] (2004), [[sinisorsa]] (2011), [[suokukko]] (1993), [[taivaanvuohi]] (2008), [[tavi]] (2011), [[telkkä]] (2011), [[tukkasotka]] (2011), [[töyhtöhyyppä]] (2011).
-===Linnut===
-Sairakkalanjärven ensimmäisen pesimälintulaskennan suoritti Pertti Rassi 1969 osana maa- ja metsätalousministeriön luonnonvarainhoitotoimiston lintuvesitutkimusta. Toisen luonnonvarainhoitotoimiston lintulaskennan suoritti Esa Lammi 1977, jonka tuloksia käytettiin 1981 lintuvesien suojeluohjelman pisteytyksissä. Säännöllinen vuosittainen lintulaskenta eläinmuseon ja riistantutkimuslaitoksen vesilintuseurantaan liittyen järvellä alkoi 1987. Laskennassa lasketaan sorsien ja telkkien osalta koiraita, sotkien osalta naaraita tai uikkujen ja nokikanojen osalta lintupareja.
-====Puolisukeltajat====
-Puolisukeltajista haapanoita on havaittiin sekä vuoden 1969 että 1977 tutkimuksissa ja myös 1992-1996, 1998-2000, 2002-2010. Taveja on ollut järvellä 1969:n ja 1977:n laskennassa sekä 1987-2008 ja 2010-2011. Sinisorsia havaittiin sekä 1969 että 1977 ja 1987-2011. Heinätaveja on ollut 1977:n laskennassa sekä 1987 ja 1996-1997. Lapasorsia oli vuoden 1977 laskennassa sekä 1987, 1994, 1999, 2000 ja 2008. [3] [4]
-====Kokosukeltajat====
-Kokosukeltajista on havaittu punasotkia 1969, 1987, 1989, 1990, 1993-2001, 2003 ja 2005. Tukkasotkia on ollut 1969, 1977, 1987-1992, 1994-1995, 1997-2011. Telkkiä on ollut kaikkina havaintovuosina 1969, 1977 ja 1987-2011.  [3] [4]
-====Kahlaajat====
-Kahlaajista töyhtöhyyppiä on havaittu 1969, 1977 sekä 1988-2002 ja 2005-2011. Suokukkoja on ollut vain 1993. Taivaanvuohia on havaittu 1969 ja 1977 sekä 1987-2008. Isokuovi on havaittu järvellä 1969 ja 1977 sekä 1987-2011. Metsävikio on ollut 1969 ja 1977 sekä 1989-1991, 1994-1995, 1997-1998, 2003-2004 ja 2007. Rantasipi on ollut 1977 sekä 1987-1988, 1990, 1994-1995 ja 1997-1998.  [3] [4]
-====Muut kuin vesilinnut====
-Vesilintujen lisäksi on havainnoitu myös kuovi- ja hyyppäpareja. Silkkiuikkuja on ollut 1969, 1995, 1998 ja 2004. Härkälintuja on havaittu vain 2011. Mustakurkku-uikkuja on ollut 1969 runsaasti, sittemmin 1977 sekä 1989, 1991-1992, 1997, 2000-2001 ja 2005. Laulujoutsenia on ollut 1995-2011. Luhtahuitteja on havaittu 1989 ja 2002. Nokikanoja sekä 1969 että 1977 ja 1993 ja 1995. Kurkia on ollut 1987-1999 ja 2001-2011, mutta naurulokkeja vain 1969 laskennassa. Kalalokkeja on ollut 1969, 1988, 1990, 1993-2001 ja 2003-2005 sekä 2007.  [3] [4]
 ==Asutus ja vesistön käyttötavat==
@@ Rivi 34: / Rivi 16: @@
 ==Tarut ja tositarinat==
-==Lähdeviitteet==
+==Lähteet==
-*[1] http://fi.wikipedia.org/wiki/Sairakkalanj%C3%A4rvi
+*Sairakkalanjärvi, muuttolintujen keidas, koonneet Ahti Saarinen ja Esa Lammi, 2006, ISBN 952-99412-4-2
-*[2] kiinteistörekisterin kiinteistötekisterikartta
-*[3] Pertti Rassi, maa- ja metsätalousministeriön luonnonvarainhoidontoimiston tutkimus 1969 via Esa Lammi, "Kyl tyä tekijänsä neuvua" - Hollolan kotiseutukirja XV, sivu 89, Hollolan kotiseutuyhdistys r. y., toimittanut Heikki Mantere, Esa Print Oy, Lahti 2011, ISSN 0784-6069
-*[4] Esa Lammi, maa- ja metsätalousministerin luonnonvarainhoidon toimiston tutkimus 1969 via Esa Lammi "Kyl tyä tekijänsä neuvua" - Hollolan kotiseutukirja XV, sivu 89, Hollolan kotiseutuyhdistys r. y., toimittanut Heikki Mantere, Esa Print Oy, Lahti 2011, ISSN 0784-6069
-*[5] Esa Lammi, vuotuiset lintulaskennat 1987- via Esa Lammi "Kyl tyä tekijänsä neuvua" - Hollolan kotiseutukirja XV, sivu 89, Hollolan kotiseutuyhdistys r. y., toimittanut Heikki Mantere, Esa Print Oy, Lahti 2011, ISSN 0784-6069
-==Muut lähteet==
-==Muita aineistoja==
 ==Aiheesta muualla==
-===Hollolan pinta-alaltaan hehtaaria laajemmat järvet===
 {| align="center" class="toccolours" style="margin: 0 auto"
 | rowspan="2" valign="top" | || align="center" style="background:#99b3cc" width="100%" | '''[[Hollola|Hollolan pinta-alaltaan hehtaaria laajemmat järvet]]''' ||
@@ Rivi 59: / Rivi 31: @@
 [[Iso Tiilijärvi (14.244.1.002)|Iso Tiilijärvi]] |
 [[Järvistenjärvi (14.241.1.006)|Järvistenjärvi]] |
-[[Kaakeli (18.043.1.001)|Kaakeli]] |
+[[Kaakeli (18.043.1.001)|Kaakeli]] |99
 [[Keski-Tiilijärvi (14.244.1.003)|Keski-Tiilijärvi]] |
 [[Kiikunlähde (14.245.1.001)|Kiikunlähde]] |
@@ Rivi 81: / Rivi 53: @@
 [[Vähä Tiilijärvi (14.244.1.004)|Vähä Tiilijärvi]]
 |}
+[[Luokka:Valtioneuvoston valtakunnallinen lintuvesiensuojeluohjelma]]