Ero sivun ”Lepojärvi (35.311.1.073)” versioiden välillä
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Lepojärvi sijaitsee Ylöjärven kaupungin Huhkaankylässä ja laskee vetensä [[Majajärvi (35.311.1.052)|Majajärveen]]. Majajärvestä vedet virtaavat edelleen Kärpänojaa pitkin [[Näsijärvi (yhd.)|Näsijärven]] Mutalanlahteen. Lepojärveen laskee [[Kotojärvi (35.311.1.053)|Kotojärven]] ja [[Petaajärvi (35.311.1.074)|Petaajärven]] vedet. Valuma-alueen länsiosa on soiden pirstomaa metsämaata. Itäosa on peltovaltaista aluetta, jossa sijaitsee jonkin verran haja-asutusta. | ||
| + | |||
| + | Maksimisyvyys: 11 m | ||
| + | |||
| + | Veden keskiviipymä: 188 vrk | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys</small> | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Lepojärven vedenlaatua on tutkittu vuonna 1999. | ||
| + | |||
| + | Valuma-alueella sijaitsevien soiden runsaus näkyy Lepojärven vedenlaadussa erittäin voimakkaana humusleimana. Särkijärven vesi on peruslaadultaan ruskeaa humusvettä. Voimakkaasta humusleimasta huolimatta veden pH-taso oli syksyllä 1999 vain hapahko. Talvella veden happamuustaso on yleensä kuitenkin hiukan alhaisempi kuin kesällä. | ||
| + | |||
| + | Ravinnetaso oli tutkittuna ajankohtana selvästi luonnontasoa korkeampi. Veden fosforipitoisuus oli lievästi reheville vesille ominainen. Valuma-alueella sijaitsevilta pelloilta näyttäisi siten kohdistuvan Särkijärveen jonkin verran hajakuormitusta. | ||
| + | |||
| + | Happipitoisuutta ei määritetty tutkimuksen yhteydessä. Järven mataluudesta johtuen merkittäviä happitalouden häiriöitä ei todennäköisesti esiinny avovesikaudella. Sen sijaan jään alla hapen kuluminen saattaa olla huomattavaa runsaasta humuksen määrästä ja luonnontasoa selvästi korkeammasta rehevyystasosta johtuen. | ||
| + | |||
| + | Lepojärvi soveltuu virkistyskäyttöön vain välttävästi. Vedenlaatua heikentävät erittäin voimakas humusleima ja selvästi luonnontasoa korkeampi rehevyystaso. | ||
| + | |||
| + | <small>© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2007</small> | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Nykyinen versio 25. marraskuuta 2015 kello 12.29
Järvi
Nimi: Lepojärvi
Järvinumero: 35.311.1.073
Vesistöalue: Näsijärven lähialue (35.311)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 1,29 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 0,71 km710 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Lepojärvi sijaitsee Ylöjärven kaupungin Huhkaankylässä ja laskee vetensä Majajärveen. Majajärvestä vedet virtaavat edelleen Kärpänojaa pitkin Näsijärven Mutalanlahteen. Lepojärveen laskee Kotojärven ja Petaajärven vedet. Valuma-alueen länsiosa on soiden pirstomaa metsämaata. Itäosa on peltovaltaista aluetta, jossa sijaitsee jonkin verran haja-asutusta.
Maksimisyvyys: 11 m
Veden keskiviipymä: 188 vrk
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
Nykytila ja suojelu
Lepojärven vedenlaatua on tutkittu vuonna 1999.
Valuma-alueella sijaitsevien soiden runsaus näkyy Lepojärven vedenlaadussa erittäin voimakkaana humusleimana. Särkijärven vesi on peruslaadultaan ruskeaa humusvettä. Voimakkaasta humusleimasta huolimatta veden pH-taso oli syksyllä 1999 vain hapahko. Talvella veden happamuustaso on yleensä kuitenkin hiukan alhaisempi kuin kesällä.
Ravinnetaso oli tutkittuna ajankohtana selvästi luonnontasoa korkeampi. Veden fosforipitoisuus oli lievästi reheville vesille ominainen. Valuma-alueella sijaitsevilta pelloilta näyttäisi siten kohdistuvan Särkijärveen jonkin verran hajakuormitusta.
Happipitoisuutta ei määritetty tutkimuksen yhteydessä. Järven mataluudesta johtuen merkittäviä happitalouden häiriöitä ei todennäköisesti esiinny avovesikaudella. Sen sijaan jään alla hapen kuluminen saattaa olla huomattavaa runsaasta humuksen määrästä ja luonnontasoa selvästi korkeammasta rehevyystasosta johtuen.
Lepojärvi soveltuu virkistyskäyttöön vain välttävästi. Vedenlaatua heikentävät erittäin voimakas humusleima ja selvästi luonnontasoa korkeampi rehevyystaso.
© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2007
