Ero sivun ”Ahvenlammi (14.163.1.020)” versioiden välillä
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
+ | |||
+ | Ahvenlammi sijaitsee Nastolassa noin 5,5km taajamasta pohjoiseen. Tämän ns. latvajärven pinta-ala on 0,13km² ja sen valuma-alue kattaa 0,62km² alueen. Järvi on varsin syvä sillä sen syvin kohta on 12m. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
+ | |||
+ | Vuonna 2005 tehdyssä tutkimuksessa (Nastolan kunnan järvitutkimukset vuosina 1980-2005) mainittiin, että lammella on suoritettu näytteenottoja vain viisi kertaa, joista ensimmäinen tehtiin -87. Vähäisten tulosten perusteella lammen arvioidaan olevan karu. Kokonaisfosforin pitoisuus on vaihdellut päällysvedessä 6-9µg/l ja alusvedessä 6-30µg/l välillä. Kokonaistypen määrä voisi viitata lievästi rehevään vesistöön, mutta fosforin vähäinen määrä vaikuttaa enemmän arvioon. Kokonaistypen pitoisuudet ovat vaihdelleet päällysvedessä 290-720µg/l ja alusvedessä 470-1000µg/l välillä. | ||
+ | |||
+ | Hapen kyllästysaste on alusvedessä pudonnut kesäisin 0% tienoille, joka selittää osaltaan korkeampia kokonaisfosforin pitoisuuksia. Talvimittauksissa kyllästystaso oli alusvedessä 22%. Vähäisten tulosten perusteella on Ahvenlammen arvioitu olevan happamoitumassa. Veden alkaliteetti on ollut viimeisimmissä mittauksissa alle 0,1mmol/l, joka viittaa happamoitumiseen. Veden ph on myöskin ollut laskussa ja on poikkeuksellisen alhainen (5-6) verrattuna yleiseen tasoon Suomen vesistöissä. Näkösyvyys on vaihdellut kesäisen 3-4m tuloksista talviseen 7,3m tulokseen. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
Rivi 13: | Rivi 19: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
+ | [http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2012/09/11/ymparistoministerio-hyvaksyi-nastolan-lapakiston-suojelun ESS:n uutinen Nastolan Lapakiston suojelualueesta] | ||
{| align="center" class="toccolours" style="margin: 0 auto" | {| align="center" class="toccolours" style="margin: 0 auto" |
Nykyinen versio 19. heinäkuuta 2014 kello 15.41
Järvi
Nimi: Ahvenlammi
Järvinumero: 14.163.1.020
Vesistöalue: Iso-Kukkasen - Kärkjärven alue (14.163)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 11,1 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 2,11 km2 110 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Lahti
Maakunta: Päijät-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Ahvenlammi sijaitsee Nastolassa noin 5,5km taajamasta pohjoiseen. Tämän ns. latvajärven pinta-ala on 0,13km² ja sen valuma-alue kattaa 0,62km² alueen. Järvi on varsin syvä sillä sen syvin kohta on 12m.
Nykytila ja suojelu
Vuonna 2005 tehdyssä tutkimuksessa (Nastolan kunnan järvitutkimukset vuosina 1980-2005) mainittiin, että lammella on suoritettu näytteenottoja vain viisi kertaa, joista ensimmäinen tehtiin -87. Vähäisten tulosten perusteella lammen arvioidaan olevan karu. Kokonaisfosforin pitoisuus on vaihdellut päällysvedessä 6-9µg/l ja alusvedessä 6-30µg/l välillä. Kokonaistypen määrä voisi viitata lievästi rehevään vesistöön, mutta fosforin vähäinen määrä vaikuttaa enemmän arvioon. Kokonaistypen pitoisuudet ovat vaihdelleet päällysvedessä 290-720µg/l ja alusvedessä 470-1000µg/l välillä.
Hapen kyllästysaste on alusvedessä pudonnut kesäisin 0% tienoille, joka selittää osaltaan korkeampia kokonaisfosforin pitoisuuksia. Talvimittauksissa kyllästystaso oli alusvedessä 22%. Vähäisten tulosten perusteella on Ahvenlammen arvioitu olevan happamoitumassa. Veden alkaliteetti on ollut viimeisimmissä mittauksissa alle 0,1mmol/l, joka viittaa happamoitumiseen. Veden ph on myöskin ollut laskussa ja on poikkeuksellisen alhainen (5-6) verrattuna yleiseen tasoon Suomen vesistöissä. Näkösyvyys on vaihdellut kesäisen 3-4m tuloksista talviseen 7,3m tulokseen.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
ESS:n uutinen Nastolan Lapakiston suojelualueesta
Nastolan pinta-alaltaan hehtaaria laajemmat järvet | ||
Ahvenlampi Alanen | Alvojärvi | Arrajärvi | Evattu | Hessu | Hirvilammi | Iso Mustalammi | Iso-Kalaton | Iso-Kukkanen | Isolammi | Kaarlammi | Kakarlammi | Kalkkunen | Kalliojärvi | Kangaslammi | Kilpanen | Kuorelampi | Kymijärvi | Känkjärvi | Lapakisto | Luhtlammi | Löyttylammi | Nahila | Nassari | Oksjärvi | Pitkäjärvi | Pömpänlammi | Ruuhijärvi | Salamajärvi | Sammalisto | Silmälammi | Sorvanen | Sylvöjärvi | Särkijärvi | Tekolammi | Tervalammi | Turranlampi | Ukonlammi | Valkeajärvi | Ventus | Vähä Mustalammi | Vähä-Kalaton |