Ero sivun ”Kiikunlähde (14.245.1.001)” versioiden välillä
p |
|||
| (6 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | Kiikunlähde on Suomen suurin lähdeallas. Sen pituus on 400 metriä ja leveyttä on enimmillään noin 100 metriä. Sen erikoisuus on äärimmäisen kirkas vesi, joka saa altaan hehkumaan turkoosina! Altaalla on 14 lähteensilmää, joista purkautuu vettä noin 7000 m3/vrk. Pohjoispäässä on pato, joka on nostanut lähdelammen pintaa muutaman metrin ja siten muodostanut riittävän putouksen ja tasaisen ympärivuotisen virtauksen padon vieressä sijainneelle myllylle ja sahalle. Vesi jatkaa matkaansa Kiikunojaa pitkin Vesijärveen Kirkonlahteen lähelle Hollolan kirkkoa. Lähteen silmässä veden lämpötila on noin 5 astetta, joten se ei jäädy talvella. | ||
| + | |||
| + | Jääkauden sulamisvaiheessa muodostui Salpausselän soraharjanne, joka suodattaa sadevesistä Etelä-Suomen suurimman pohjavesialtaan. Nämä varastot purkautuvat lähteistä, joista yksi suurimmista on Kiikunlähde. Kaikenkaikkiaan pohjavesiallas purkautuu suurina lähteinä kolmeen suuntaan: Kymijoen vesistöön, Kokemäenjoen vesistöön ja Suomenlahteen laskeviin pikkujokiin. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | Altaan vesi on erittäin kirkasta, joten pohjan kasveineen ja kaloineen voi nähdä selvästi. Kuormitusta voivat aiheuttaa alueen turismi, asutus sekä ympäristössä harjoitettava peltojen viljely. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | Koekalastuksessa Kiikunojasta (laskee Kiikunlähteestä Vesijärven Kirkonlahteen) on saatu pieniä ahvenia sekä muutama puronieriä. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | Lähteen ympäristö on pääosin yksityisaluetta (tämä kannattaa huomioida alueella vieraillessa!) ja vettä käytetään talousvetenä kotitalouksissa. Kiikuntien varressa on pysäköintialue, josta matkaa lähteelle tulee muutama sata metriä. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| + | Jouluna 2015 saa ensi-iltansa Järven tarina -dokumenttielokuva, jossa Kiikunlähde on mukana. Mediahuomio on nostanut Kiikunlähteen kävijämääriä viime vuosina. | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | Sukeltajien kuvaama video Kiikunlähteestä: https://www.youtube.com/watch?v=9dbX0eWccGA | ||
| + | |||
| + | Matkablogi; mm. hienoja kuvia lähteestä: http://www.vaihdavapaalle.fi/2015/04/kiikunlahde-turkoosilampi-metsan.html | ||
| + | |||
| + | Tietoa lähteestä: http://www.paijat-hamewiki.fi/wiki/Kiikunl%C3%A4hde | ||
| + | |||
| + | Tietoa Järven tarina -elokuvasta: http://yle.fi/uutiset/jarven_tarina_vie_syvyyksiin_korkeuksiin_ja_muinaisiin_aikoihin/7257158 | ||
| + | |||
| + | Pieni näyte Järven tarina -elokuvasta: https://vimeo.com/78056901 | ||
| + | |||
| + | Kasvavat kävijämäärät koettelevat maanomistajien hermoja Kiikunlähteellä: http://yle.fi/uutiset/jokamiehenoikeuksia_koetellaan_suomen_suurimpiin_kuuluvalla_lahdealtaalla__sukeltajien_pelataan_sotkevan_kotitalouksien_juomavedet/7507253 | ||
| − | |||
{| align="center" class="toccolours" style="margin: 0 auto" | {| align="center" class="toccolours" style="margin: 0 auto" | ||
| rowspan="2" valign="top" | || align="center" style="background:#99b3cc" width="100%" | '''[[Hollola|Hollolan pinta-alaltaan hehtaaria laajemmat järvet]]''' || | | rowspan="2" valign="top" | || align="center" style="background:#99b3cc" width="100%" | '''[[Hollola|Hollolan pinta-alaltaan hehtaaria laajemmat järvet]]''' || | ||
| Rivi 47: | Rivi 64: | ||
[[Vähä Tiilijärvi (14.244.1.004)|Vähä Tiilijärvi]] | [[Vähä Tiilijärvi (14.244.1.004)|Vähä Tiilijärvi]] | ||
|} | |} | ||
| − | |||
| − | |||
Nykyinen versio 20. huhtikuuta 2023 kello 11.28
Järvi
Nimi: Kiikunlähde
Järvinumero: 14.245.1.001
Vesistöalue: Kiikunojan valuma-alue (14.245)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 1,24 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,04 km1 040 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hollola
Maakunta: Päijät-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kiikunlähde on Suomen suurin lähdeallas. Sen pituus on 400 metriä ja leveyttä on enimmillään noin 100 metriä. Sen erikoisuus on äärimmäisen kirkas vesi, joka saa altaan hehkumaan turkoosina! Altaalla on 14 lähteensilmää, joista purkautuu vettä noin 7000 m3/vrk. Pohjoispäässä on pato, joka on nostanut lähdelammen pintaa muutaman metrin ja siten muodostanut riittävän putouksen ja tasaisen ympärivuotisen virtauksen padon vieressä sijainneelle myllylle ja sahalle. Vesi jatkaa matkaansa Kiikunojaa pitkin Vesijärveen Kirkonlahteen lähelle Hollolan kirkkoa. Lähteen silmässä veden lämpötila on noin 5 astetta, joten se ei jäädy talvella.
Jääkauden sulamisvaiheessa muodostui Salpausselän soraharjanne, joka suodattaa sadevesistä Etelä-Suomen suurimman pohjavesialtaan. Nämä varastot purkautuvat lähteistä, joista yksi suurimmista on Kiikunlähde. Kaikenkaikkiaan pohjavesiallas purkautuu suurina lähteinä kolmeen suuntaan: Kymijoen vesistöön, Kokemäenjoen vesistöön ja Suomenlahteen laskeviin pikkujokiin.
Nykytila ja suojelu
Altaan vesi on erittäin kirkasta, joten pohjan kasveineen ja kaloineen voi nähdä selvästi. Kuormitusta voivat aiheuttaa alueen turismi, asutus sekä ympäristössä harjoitettava peltojen viljely.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Koekalastuksessa Kiikunojasta (laskee Kiikunlähteestä Vesijärven Kirkonlahteen) on saatu pieniä ahvenia sekä muutama puronieriä.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Lähteen ympäristö on pääosin yksityisaluetta (tämä kannattaa huomioida alueella vieraillessa!) ja vettä käytetään talousvetenä kotitalouksissa. Kiikuntien varressa on pysäköintialue, josta matkaa lähteelle tulee muutama sata metriä.
Tarut ja tositarinat
Jouluna 2015 saa ensi-iltansa Järven tarina -dokumenttielokuva, jossa Kiikunlähde on mukana. Mediahuomio on nostanut Kiikunlähteen kävijämääriä viime vuosina.
Aiheesta muualla
Sukeltajien kuvaama video Kiikunlähteestä: https://www.youtube.com/watch?v=9dbX0eWccGA
Matkablogi; mm. hienoja kuvia lähteestä: http://www.vaihdavapaalle.fi/2015/04/kiikunlahde-turkoosilampi-metsan.html
Tietoa lähteestä: http://www.paijat-hamewiki.fi/wiki/Kiikunl%C3%A4hde
Tietoa Järven tarina -elokuvasta: http://yle.fi/uutiset/jarven_tarina_vie_syvyyksiin_korkeuksiin_ja_muinaisiin_aikoihin/7257158
Pieni näyte Järven tarina -elokuvasta: https://vimeo.com/78056901
Kasvavat kävijämäärät koettelevat maanomistajien hermoja Kiikunlähteellä: http://yle.fi/uutiset/jokamiehenoikeuksia_koetellaan_suomen_suurimpiin_kuuluvalla_lahdealtaalla__sukeltajien_pelataan_sotkevan_kotitalouksien_juomavedet/7507253
