Alasenjärvi (14.164.1.002)

12 120 m <br />

Alasenjärvi on melko iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa ja kuuluu Hämeen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Alasenjärvi
Järvinumero: 14.164.1.002
Vesistöalue: Kymijärven valuma-alue (14.164)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 271,57 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 12,12 km12 120 m <br />
Korkeustaso: 95,4 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Lahti
Maakunta: Päijät-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Alasenjärvi (14.164.1.002)/­Valtakunnallinen sinileväseuranta (Kotiniemen uimaranta)

27. kesäkuu 2023 10:00

Runsaasti levää

Kaikki kuvat järveltä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Alasenjärvi sijaitsee Lahdessa Ahtialan kaupunginosassa noin 5km koilliseen kaupungin matkakeskuksesta. Järvellä on pinta-alaa 2,86km² ja sen keskisyvyys on 5,9m. Suurin syvyys on 15m. Järven valuma-alue on kooltaan 15km² ja keskimääräinen veden viipymä on 5,3 vuotta.

Järvessä näkösyvyys oli 1970-luvulla 5m, 1980-luvulla 2,5m, 1990-luvulla >4m ja 2000-luvun alussa jälleen pienempi. Viime vuosina tilanne on parantunut jälleen.

Nykytila ja suojelu

Järven vesi on kirkasta ja on laadultaan yksi parhaista Lahden seudun pienjärvistä. Järvi on kuitenkin arka ulkoiselle kuormitukselle. Pitkän viipymän vuoksi ravinteet nimittäin kertyvät järveen helpommin, kuin järvissä joissa on lyhyt viipymä. Suomen järvien keskimääräinen viipymä on 1,5v.

Järvi rehevöityminen alkoi näkyä 1970-luvulla ja 1980-luvulla järven tila heikkeni voimakkaasti. Tuolloin oli kesäisin voimakkaita sinileväkukintoja ja alusveden happitilanne oli heikko. Lisäksi esimerkiksi muikun kannat romahtivat. 1970-luvulla järveä alettiin suojella ja kaupunginhallitus myönsi määrärahan edistämään laadittavaa kuormitustutkimusta. Tutkimuksen mukaan ulkoisen kuormituksen oli laskettava jopa 40%, jotta rehevöityminen saataisi kuriin.

Järven valuma-alueen kiinteistöille tehtiin jätevesihuollon saneeraus 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa. Tällöin myös mattojen pesu järvellä kiellettiin ja uudisrakentamiselle asetettiin vesiensuojelumääräyksiä. Näiden toimien seurauksena järven tila kohentui jo 1980-luvulla.

Kuitenkin 1990-luvulle tultaessa järvi alkoi jälleen rehevöityä ja syksyllä 1989 järvellä oli voimakas sinileväkukinto. Tällöin esiintyi myös myrkyllisiä leväkukintoja. Vuonna 1993 järven pohjakerroksessa happi loppui kokonaan. Tämä aiheutti sisäistä kuormitusta, kun fosfori pääsi vapautumaan pohjasedimenteistä. Myös veden pH nousi pintakerroksissa jopa yli 8, kun neutraali on 7,0. Järvessä oli merkkejä voimakkaasta leväntuotannosta. Vuodet -93, -94 ja -97 olivat pahimpia. Vuosi -97 oli koko Suomessa ongelmallinen, koska helteinen kesä lisäsi leväkukintoja järvissä ja merialueilla.

Vuosina -97 ja -05 Lahden kaupungin valvonta- ja ympäristökeskus suoritti kartoituksen, joissa tarkistettiin järven valuma-alueella olevien kiinteistöjen jätevesihuolto ja muu toiminta. Järven lounaiskulmassa on vielä nykyäänkin toimintoja, joiden aiheuttamaa kuormitusta voitaisiin pienentää. Kyseisellä alueella sijaitsee ratsastustallit ja golfkenttä, joiden kuormitus kohdistuu Takkulan ojaan ja sitä kautta Alasenjärveen. Lisäksi vanhojen kesämökkien saneeraustoimet ja muuttaminen ympärivuotiseen käyttöön ovat aiheuttaneet ongelmia.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järven kalastoa on tutkittu ainakin vuosina -80, -83, -90 ja -91. Järvessä elää mm. särki, salakka, kuha, hauki, muikku, siika ja kiiski. Järveen on istutettu nieriää, kuhaa, rapuja, siikaa ja taimenta.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven rannat ovat täyteen rakennettu. Järveä kaavailtiin jo 1980-luvulla keskeiseksi Lahden kaupungin virkistysalueeksi, johtuen sen sijainnista ja puhtaisuudesta.

Uinti

• Kotiniemen uimapaikka, Huhtastentie 1, FI-15230 LAHTI, Lahden kaupunki
• wc, nurmialue, penkki
• ei valvottu uimapaikka
• Takkulan uimaranta, Savontie, FI-15230 LAHTI, Lahden kaupunki
  • pukukopit, wc, laituri, nurmialue, autoille parkkipaikka, penkit
  • ei valvottu uimaranta
• Viuhan uimapaikka, Alasenjärvi, Sipurantie, FI-15320 LAHTI, Lahden kaupunki
  • wc, autoille muutama parkkipaikka
  • ei valvottu uimapaikka