Ero sivun ”Rehevöityminen” versioiden välillä
p |
p |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Rehevöitymisellä tarkoitetaan kasviravinteiden ylitarjontaa ja sen seurannaisvaikutuksia. | Rehevöitymisellä tarkoitetaan kasviravinteiden ylitarjontaa ja sen seurannaisvaikutuksia. | ||
| − | Itämeressä rehevöityminen lisää levien kasvua, joka näkyy kasviplanktonkukintojen voimistumisena ja yleistymisenä sekä rannikon yksivuotisten rihmalevien runsastumisena. | + | [[Itämeri|Itämeressä]] rehevöityminen lisää levien kasvua, joka näkyy kasviplanktonkukintojen voimistumisena ja yleistymisenä sekä rannikon yksivuotisten [[rihmalevät|rihmalevien]] runsastumisena. |
Vanhetessaan rihmalevät irtoavat alustastaan ja vajoavat. Tällöin suojaisille pohja-alueille voi muodostua laajoja levämattoja, jotka voivat hajotessaan kuluttaa altaan kaiken hapen. | Vanhetessaan rihmalevät irtoavat alustastaan ja vajoavat. Tällöin suojaisille pohja-alueille voi muodostua laajoja levämattoja, jotka voivat hajotessaan kuluttaa altaan kaiken hapen. | ||
| − | Rehevöityminen samentaa vettä ja lisää pohjalle vajoavan eloperäisen aineksen määrää. Syvemmällä rantavyöhykkeessä elävät rakkolevät saavat vähemmän valoa ja niiden kasvu kärsii. | + | Rehevöityminen samentaa vettä ja lisää pohjalle vajoavan eloperäisen aineksen määrää. Syvemmällä rantavyöhykkeessä elävät [[rakkolevä|rakkolevät]] saavat vähemmän valoa ja niiden kasvu kärsii. |
Mitä rehevöityneempi alue on sitä enemmän merenpohjalle vajoaa hajotettavaa. Hajotustoiminta kuluttaa happea, joka voi loppua kokonaan pohjasedimentin pinnasta. | Mitä rehevöityneempi alue on sitä enemmän merenpohjalle vajoaa hajotettavaa. Hajotustoiminta kuluttaa happea, joka voi loppua kokonaan pohjasedimentin pinnasta. | ||
Versio 26. marraskuuta 2014 kello 17.30
Kasviravinteiden ylitarjonta johtaa vesialueen rehevöitymiseen
Rehevöitymisellä tarkoitetaan kasviravinteiden ylitarjontaa ja sen seurannaisvaikutuksia.
Itämeressä rehevöityminen lisää levien kasvua, joka näkyy kasviplanktonkukintojen voimistumisena ja yleistymisenä sekä rannikon yksivuotisten rihmalevien runsastumisena.
Vanhetessaan rihmalevät irtoavat alustastaan ja vajoavat. Tällöin suojaisille pohja-alueille voi muodostua laajoja levämattoja, jotka voivat hajotessaan kuluttaa altaan kaiken hapen.
Rehevöityminen samentaa vettä ja lisää pohjalle vajoavan eloperäisen aineksen määrää. Syvemmällä rantavyöhykkeessä elävät rakkolevät saavat vähemmän valoa ja niiden kasvu kärsii.
Mitä rehevöityneempi alue on sitä enemmän merenpohjalle vajoaa hajotettavaa. Hajotustoiminta kuluttaa happea, joka voi loppua kokonaan pohjasedimentin pinnasta.
Rehevöityminen vaikuttaa koko meren ekosysteemin toimintaan.
Rehevöityminen on Itämeren vakavin ongelma. Valuma-alueella asuu lähes 90 miljoonaa ihmistä, joiden toiminta kuormittaa matalaa merialuetta. Rajoittunut vedenvaihto Pohjanmereen korostaa kuormituksen vaikutuksia.
Kuva: Syvemmällä kasvava rakkolevä on miltei peittynyt runsaan päällyskasvuston alle. / Visa Hietalahti
