Keskustelu Järviwikistä:Kahvihuone/Sekalaista

Tällä keskustelusivulla voi keskustella mistä tahansa Järviwikiin tai vesiasioihin liittyvästä aiheesta, joka ei sovi mihinkään muuhun Kahvihuoneen osastoista.

Sinun täytyy kirjautua Järvi-meriwikiin, jotta voit osallistua keskusteluun.

https://www.jarviwiki.fi/wiki/Yrttilampi_(53.024.1.003)/It%C3%A4ranta Yrttilammen kuva kadonnut. Sellaisen havainnon tein, että joissakin kuvissa on kuvaushetki ohuella fontilla, joissakin se puuttuu. Näyttää koskevan vanhempia kuvia.

Eikö Sinulla Kauko ole elämässäsi muuta tekemistä kuin etsiä virheitä tai puutteita muiden tekemisistä? Kuten Pk-seudun katukylttien kielivirheistä taannoin...

Korjattu.

Minä teen ihan asiallisia korjausehdotuksia. En tutki enää katukilpiä. Se oli taistelua tuulimyllyjä vastaan. Minulla on nyt antoisampi harrastus kuvata järviä, vaikka pääsy niille usein hankalaa. Mistä sinä Rauno voisit tietää muista tekemisistäni ja saavutuksistani?

Eli täällä on siis kivampi valittaa asioista kun SYKEn virkamiehet tottelevat Sinua, toisin kuin kaupunkien viranhaltijat...

Näinhän se on, kun palautteisiin suhtaudutaan asiallisesti. Ei kannata heittää helmiä sioille. Tottelevaisuuskoulutusta oli kaupunkien viranhaltijoille takavuosina annettava!

Sellaisen havainnon tein, että havainnon ajankohdan voi käyttäjä näköjään itsekin lisätä. Kuvissani itsessään tosin näkyy päiväys. P.S. Rupesin ajankuluksi käymään läpi kuviani ja lisäilemään.

Moi ! Mikäli olen oikein ymmärtänyt on Suomen järville aikanaan määritelty joikin korkeus olisikohan se meren pinnan tasolta ?. Mikä tai kuka taho olisi sellainen joka voisi tai jonka puoleen voisin kääntyä silvittääkseni seuranta paikkani Kalilammen (02.015.1.011) Rantala tämän hetkisen korkeudenveden korkeuden merenpinnasta ?

Tv : Takametsien mies

Hei, Kotiseutuhistorian harrastajana haluaisin Järviwikin kotijärveni esittelysivun Tarut ja Tositarinat-osioon arkistolähteistä tarkastettavissa olevaa tietoa. Mitenkähän osion tietojen oikeellistamien onnistuu?

• ‎Simpelejärvi (yhd.)/Ympäristöhallinnon havaintopaikka (Parikkala) vuosien 2000-2010 havainnot hävisivät. (Arkisto: S Arkisto:239512/2000-2010).

• Sulkuejärvi (35.538.1.005)/Valtakunnallinen sinileväeuranta (OP-Perhepuisto) sivun siirto --> Sulkuejärvi (35.538.1.005)/Valtakunnallinen sinileväseuranta (OP-Perhepuisto).

• Iso Vatjusjärvi (54.039.1.002)/Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka havainnon siirto --> Iso Vatjusjärvi (54.039.1.002)/Valtakunnallinen sinileväseuranta.

• Rehja - Nuasjärvi (59.811.1.001)/Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikka (Nuasjärvi, Karankalahti) havainnon siirto --> Rehja - Nuasjärvi (59.811.1.001)/Valtakunnallinen sinileväseuranta (Nuasjärvi, Karankalahti).

Rotarien havaintopaikkoja ovat kaiketi:

• Teuronjoen alaosan alue (35.831)/Havaintopaikka 1 havaintojen siirto --> Teuronjoen alaosan alue (35.831)/Rotarien sinileväseuranta (Teuronjoki) ja Havaintopaikan 1 tuplatallentuneen paikan poisto Teuronjoen alaosan alue (35.831)/Havaintopaikka 2.

• Konnivesi (14.131.1.001)/Heinola, Hujansalo, Myllyniemi 2 havaintojen siirto --> Konnivesi (14.131.1.001)/Rotarien sinileväseuranta (Myllyniemi). Tämä on alun perin tuplatallentunut paikka sivusta Konnivesi (14.131.1.001)/Heinola, Hujansalo, Myllyniemi.

Yst. terv.

Nämä nyt korjattu. Kiitti.

Hei,

Järviwiki ei anna syöttää negatiivisia lämpötilatietoja. Yritin muutamalle meriveden lämpötilan mittauspisteelle syöttää -0,1 ja -0,2 asteen lämpötilaa, mutta niistä tuli virheilmoitus merkkivirheestä. Jouduin nyt laittamaan lämpötilaksi 0,0 astetta. Itämeren jäätymispiste voi korkean suolaisuuden aikana olla jopa -1 astetta, joten voisiko lämpötilarajaa alentaa siihen asti? (Omat mittarini kalibroidaan vuosittain näyttämään 0,1 asteen tarkkuudella oikein)

Tämä viesti on mahdollisesti jäänyt ylläpidolta huomaamatta, joten nostanpahan takaisin esille.

Nyt korjattu!

Kiitos, nyt pystyy syöttämään myös miinusmerkkisiä lämpötiloja. Mutta sitten tulee toinen ongelma: havaintokartoissa ei näytetä ko. lukemia eikä myöskään havaintopaikan lämpötilakäyrässä. Jouduin siksi muuttamaan -0,1 asteen lukeman jälleen kerran tasan nollaksi jotta se näkyisi kartassa ja graafissa.

Moi, nyt pitäisi näkyä miinusmerkkiset lämpötilat sekä graafissa että kartoissa. Kartalla asteet toki pyöristetään tasalukuun. Eli voit käydä muuttamassa nuo taas negatiivisiksi, jos haluat (tai kerro minulle mistä havainnoista on kyse, jos ne ovat siirtyneet jo Arkistoon).

Kiitos! Käyn itse muuttamassa, ei niitä negatiivisia ollut kuin tuo yksi -0,1 asteen havainto.

Onkohan tämä jotenkin relevantti kysymys lainkaan? Vain aniharvalla on niin tarkka mittari ja taito sen käyttämiseen, että saisi esille 0.1 asteen tarkkuuden ihan oikeasti. Merivedessä päästään toki -1 ast veden lämpötilaan, mutta se pätee vain täsmälleen mittauskohteessa, ei se heijastele esim. kyseisen merenlahden yleistä lämpötilaa. Mutta toisaalta, tämä huomautus pätee kaikkiin veden lämpötilamittauksiin. Tätä taustaa vasten kaikki astetta tarkemmat lämpötilalukemat ovat näennäistarkkuutta. Mutta miinusetumerkille voi tosiaan olla tarvetta kyllä.

Minä käytän meriveden mittaukseen aina samaa mittaria, joka onneksi vielä vuosien jälkeen toimii. Testaus tapahtuu keväällä mökkikauden alkaessa (lue: kun pääsee mökille vaikka jäiden läpi). Kaivo on yleensä silloin jäässä. Jään rikkomisen ja osittaisen poiston jälkeen mittaan lämpötilan. Se oli tänäkin vuonna 0.0 C. Jäävesi on metodi, jota on helppo käyttää kotioloissa. Opittu aikanaan Tekun fysiikan labroista.

https://www.jarviwiki.fi/wiki/Punelia_(23.053.1.008)/Marskin_maja Marskin majan miljööstä ottamistani kolmesta kuvasta näkyy vain se, jota olen viimeksi muokannut.

Niin kuvan alla näkyy ohuella fontilla kuvauspäivämäärä ja kellonaika. Olisi hienoa, jos saisin sen sijaan kaikki kolme ottamaani kuvaa näkyviin!

Nyt pitäisi näkyä kaikki kolme kuvaa.

https://www.jarviwiki.fi/w/index.php?search=Hinkanranta&title=Toiminnot%3AHaku&profile=default&fulltext=1 Mihin on hävinnyt Hinkanrannan uimarannasta ottamani kuva? Paikka löytyy, mutta kuvauskohtani oli hieman eri paikassa. Pitäisi olla myös 8.8.2015 Huhtiniemen leirintäalueen laiturista kuva, mutta ei edes paikasta jälkeä!

Jep, toi Hinkanrannan kuvan "katoaminen" liittyi siihen, kun muutin paikkasivun kuvagallerian sellaiseksi, että siinä näkyvät vain kolme uusinta (linkistä saa haettua kaikki, jos niitä on enemmän). Siinä kävi sitten niin, että ne vanhat kuvat, joilla ei ollut päivämäärää, eivät näkyneetkään ollenkaan.

Korjasin tuota nyt niin, että ne kuva, joille ei ole annettu päivämäärää, saavat ns. lajittelupäivämääräksi 1.3.2011 (Järvi-meriwikin perustamispäivä), jota ei kuitenkaan näytetä missään. Nyt näkyy ainakin Hinkanranta ok. Korjauksen päivittyminen koko palveluun voi kestää jonkin aikaa, joten näitä kadonneita kuvia voi olla muuallakin muutaman päivän ajan.

Tällainen paikka löytyi Huhtiniemen leirintäalueesta: Saimaa (04.112.1.001)/Huhtiniemen leirintäalue, mutta se toimi minusta ok.

Eilen ehtoolla ei koko paikkaa näkynyt, mutta nyt näyttää näkyvän. On uimiseen käyttämäni ilmeisesti uudehko laituri, jota ei näy kartassa eikä ortokuvassa.

En saa sitä merkkausta sinne kartalle. Kuntalaiset ovat sitä toivoneet, Rautalampijärvellä on suojelu yhdistys ja järven kunnostusta on tehty usean vuoden aikana ja jatkuu. Sinne voisi asukkaat laitella havaintojaan. Osaako joku auttaa tai voiko joku sen sinne lisätä?

Se on osa Hankavesi - Lonkari (14.712.1.001) -järveä, joten se ei näy erillisenä järvenä kunta sivulla. Pelkästään Rautalammesta kertova sivu löytyy: Hankavesi - Lonkari (14.712.1.001)/Rautalampi, ja jos sille lisää tuoreen havainnon (esim. levä, tai lämpötila), se tulee näkyviin myös kunta sivulle. Toki paikalliset voivat perustaa myös oman tarkemman havaintopaikkansa Hankavesi - Lonkari (14.712.1.001) -järven alle Rautalammille "+Lisää uusi" --> Paikka -painikkeella tai Havaintolähettillä

Tervehdys! Osaako joku vastata seuraavaan kysymykseen: mikä meduusa tai meduusankaltainen eliö voi elää makeanveden lammessa? Lammesta ei laskuojaa mereen ja lähimmillään meri on noin 1,2 km päässä. Liitteenä kuva, jos latautui. Yritän uudelleen koneen ääressä, jos en onnistu.

<wikieditor-toolbar-tool-file-pre>Esimerkki.jpg]] <wikieditor-toolbar-tool-file-pre>]]

Moi, kuva ei tainnut tulla perille, mikä on harmi, sillä otus kiinnostaisi nähdä.

Kokeile lähettää kuva Havaintolähetillä. Siinä merkitset ensin paikan kartalle, sitten valitset joko olemassa olevan havaintopaikan tai annat uudelle havaintopaikalle nimen ja sitten valitset havaintotyypeistä Valokuva...

Moi.

Tämä lienee sinun tallentama havainto...

...paikassa: Hiekkakuoppa (21.012.1.001)/Häklin montun uimaranta?

Näytin tuota SYKEn (meren) meduusojen asiantuntijalle, joka sanoi, että kyseessä on lammikkomeduusa (Craspedacusta sowerbii). Hän sanoi, että näistä on nyt tullut jonkin verran kysymyksiä - liekö lämpimät vedet saanut ne lisääntymään?

Suomen lajitietokeskuksen Laji.fi-palvelussa ei kuitenkaan ole kuin yksi havainto Itä-Suomesta vuodelta 2014, joten mielenkiintoinen tämä on. Jos jaksat, käy lisäämässä havaintosi vielä tuonne Laji.fi:n Vihko-palveluun.

Vielä lisäkommentti lammikkomeduusasta asiantuntijalta:

"Kyseessä vieraslaji, joka löydettiin Suomesta ensimmäisen kerran 1992 Lammin Evolta ja toisen kerran vuosina 1999 ja 2001 Tuusulasta Urheilupuiston uimalammesta. Aika harvinaista siis ollut toistaiseksi. Kyselijän voisi myös ohjata ilmoittamaan havaintonsa vieraslajiportaaliin, se olisi hienoa!"

Moro!

Näyttää kutakuinkin tuollaiselta, mikä tuossa laatikossa oli. Minulla on video otuksesta ja siitä kuvankaappaus ei vielä onnistunut. Nyt viikonloppuna aktivoidun ja pistän tietokoneelle videon, niin saan screenshotin eri kulmista. Päivitän tietoja noihin yllämainittuihin linkkeihin.

T: Markku " Lepy"

Terve, ajatuksena ruveta mittaamaan happamuutta ja mahdollisesti happipitoisuutta. Onko suosituksia mittalaitteista? Happipitoisuuden mittalaitteet vaikuttaa suhteellisen arvokkailta.

Moi, SYKE oli mukana yhdessä hankkeessa: Liikkuvan havaitsijan tiedonkeruu, varastointi ja jakelupalvelu (HALI), jossa testattiin jollain tavalla erilaisia mittareita. Näiden hinta taisi kuitenkin olla noin 1000 euron luokkaa...? Edullisempiakin laitteita löytyy, mutta en osaa sanoa niiden toimivuudesta. Koulutarvikeliikkeet välittävät halvempia laitteita.

SYKE ei suosittele tiettyä mittalaitetta, mutta yksityishenkilöt voivat tietysti mielellään kirjoittaa tänne kokemuksiaan!

Kiitokset kaikille ilmoittautuneille.

Tutkimukseen osallistumisen aika on umpeutunut ja yhteydenotot aloitetaan pikimiten!

Ilmoittauduttu on, yhteydenottoa odotellessa!

Moi, Onko iQwtr purkkeja tulossa myyntiin?

Jussi

Valitettavasti ei.

Kysyin asiaa SYKEn asiantuntijalta, joka vastasi näin:

"Valitettavasti [IQwtr_-_Jokaisen_vedenlaatumittari|iQwtr -laitteiden] valmistaja lopetti toimintansa joten tällaisia purkkeja ei ole tulossa myyntiin. Yrityksiä ja yhdistyksiä tai muita toimijoita joita kiinnostaa vastaavaa teknologiaa hyödyntävien laitteiden valmistus jakelua varten, pyydetään ottamaan yhteyttä kanslaishavainnot(miuku)ymparisto.fi yhteistyöneuvotteluita varten."

Vanhat purkit (tai niiden sovellus) eivät myöskään enää toimi.

Hei Tietääkö kukaan mikä aiheuttaa kalojen kuolemaa Köyliönjärvessä?

Terve,

Köyliönjärven lisäksi kuolleita kaloja, joista valtaosa kiiskiä, havaittiin Säkylän Pyhäjärvellä. Pyhäjärvi-instituuttisäätiö lähetti molemmilta järviltä kalanäytteitä tutkittaviksi Elintarviketurvallisuusvirastoon. Tutkimusten perusteella kalat olivat kärsineet voimakkaasta loistartunnasta, jonka olivat aiheuttaneet pääosin Eustrongyloides -suvun sukkulamadot ja Ichtyocotylurus -suvun imumadot. Kalojen kiduksista havaittiin lisäksi merkkejä Thrichodina -loisten jäänteistä.

Loisinfektion aiheuttama vastustuskyvyn heikkeneminen huonokuntoisilla kaloilla aiheutti kalakuolemat Köyliönjärvellä ja Pyhäjärvellä. Kyseessä on luonnollinen ilmiö, eikä se näillä näkymin aiheuta toimenpiteitä.

Terveisin, Fatih Kayaanan Vesiyksikkö/ Varsinais-Suomen ELY-keskus

Hei !

Yhdeksän vuotias tyttäreni oli eilen Vaasan suvilahdessa meren rannalla ja löysi merestä otuksen jota hän kuvasi seuraavasti: koko noin 10-15cm, väriltään ihonvärinen, vaalea, otuksella oli "kärsä", panssari ja pyöreä osa josta roikkui jalkoja.Tyttäreni oletti otuksen olevan kuollut. Tämän kuvauksen perusteella ajattelin heidän löytäneen korvameduusan.Tyttäreni säikähti otusta ja viskasi sen takaisin mereen joten kuvaa ei ole valitettavasti saatavilla.Tuleeko teille mieleen muita meren eläviä joka tulisi kyseeseen ? Onko meduusahavaintoja Vaasan korkeudelta ?

Jaa-a. Kysyin tästä yhdeltä SYKEn meribiologilta, ja hän ei kyllä osannut lähteä tämän kuvauksen perusteella mitään arvaamaan. Korvameduusoista hän sanoi, että voi niitä periaatteessa joku näkyä tähänkin aikaan vuodesta (eniten niitä on loppukesästä), mutta meduusat ovat läpinäkyviä eikä ihonvärisiä, eikä niillä kyllä ole kärsää tai panssariakaan.

Pohjajäästä Huomasin reilu vuosi sitten Joulukuun alussa että lähijärven rantaveteen noin kahdenmetrin syvyyteen asti ilmaantui pohjajäätä. Ilmiö kesti avovedessä 3-4 päivää ja päättyi päivä jäiden tulon jälkeen. Tänävuonna seurasin ilmaantuuko pohjajäätä uudelleen samalle paikalle ja muutamaapäivää ennen joulua ilmiö toistui jälleen. Tosin tällä kertaa pojajäätä oli avovedessä vain yhden päivän ajan ja se ulottui ainoastaan 1,5 metrin syvyyten. Huomioideni perusteella muodostunut pohjajää sulaa muutamassa päivässä jääkannen muodostuttua. Oleellista ilmiön muodostumiselle on ilmeisesti riittävän suuri selkä joka jäätyy myöhään ja kohtalainen tai voimakas tuuli muutamana päivänä ennen järven jäätymistä. Video: 2013 https://vimeo.com/92038688 Video: 2014 https://vimeo.com/115195637

Tosi mielenkiintoisia havaintoja ja videoita. SYKEn johtava hydrologi Esko Kuusisto kommentoi näin:

"Pohjajää on kyllä yleistä joissa; sen synty edellyttää veden alijäähtymisen. Suuren selän rannalla alijäähtyminen tuulisella säällä on ihan odotettua - kyllä siinä vesi myllää yhtä jykevästi kuin koskessa!"

Onko muilla havaintoja pohjajäästä järvillä?

Uudet havainnot pohjajään esiintymisestä tältä talvelta Vesijärvi Asikkala välillä 27-28.2015 https://www.flickr.com/photos/122477376@N06/23716726610 ja Päijänne Asikkala 2.1.2016 https://www.flickr.com/photos/122477376@N06/23763216649 Ilmiö oli nyt heikoin kolmeen vuoteen mitä olen sitä dokumentoinut, mutta nyt pystyin tallentamaan sen kahdesta eri järvestä. T: Teemu Lakka

Ja sitten taas havaintoja jään alta. Ihmettelin alkuviikosta kun sulamisvedet evät kerrostuneet odotetusti jään alle joten laitoin kameran kuvaamaan sekunnin intervallilla tunniksi olosuhteita jään alla. Paljastui että jään alla kävi melkoinen aaltojen myllerrys mitä ei paljain silmin nähnyt.

https://vimeo.com/123314513

Mielenkiintoista. Ehkä videolla näkyvät virtaukset eivät kuitenkaan ole varsinaisia tuulen aiheuttamia aaltoja? SYKEn johtava hydrologi Esko Kuusisto kommentoi havaintoasi näin:

Jos järveen ei laske merkittäviä jokia eikä kukaan mellasta jäällä, siellä on vain hitaita veden lämpötilaeroista johtuvia virtauksia (max.nopeudet senttejä sekunnissa, usein vain millejä). Kova tuuli voi kuitenkin jäänpintaa kallistaa ja aiheuttaa siellä seisovan aaltoliikkeen. Sen synnyttämiä virtausnopeuksia en uskalla arvioida. Jäällä liikkuva kulkuneuvo generoi myös virtauskentän. Jos jäällä on painava kuorma, se jyystää koko ajan loivaan ylämäkeen, koska jääpeite sen alla painuu lommolle.

Pohdin kanssa tuota seisovan aallon mahdollisuutta mutta niissä on mielestäni pidempi heilahteluväli kuin videossa olevalla edestakaisin liikkeellä. Ellei tuo "aaltoilu" sitte johtunut sadekuurojen aiheuttamasta ilmanpaineen vaihtelusta. Yritän jokatapauksessa vielä toistaa tuon kuvauksen niin että tuo kamera on jossakin muussa kuin jäänpinnassa kiinni.

Teemu

No niin toistin eilen tuon kuvauksen niin että kamera oli kiinni pohjassa eikä jäässä. Kyllähän tuo jää melkoisesti aaltoilee tuossa videolla. https://vimeo.com/123752586

Tällainen kysymys heräsi. Kuinka paljon jäänalainen leväkukinta vaikuttaa jäidenlähdön jälkeiseen levätilanteeseen, vai onko sillä mitään merkitystä siihen? Tällä hetkellä esimerkiksi Lahden vesijärvellä on hyvinvoimakas jäänalainen leväkukinta meneillään.

Teemu

Moi,

SYKEn erikoistutkija Marko Järvinen vastaa näin:

Vesistöjen jäiden lähtöä seuraava nk. kasviplanktonin kevätkukinta alkaa usein muodostua jo jään alla, kun valon tunkeutumista estävä lumipeite on jään päältä hävinnyt. Ilmiö tunnetaan niin järvissä kuin Itämeressäkin.

Osa jään alla elävistä levistä on nk. miksotrofeja, eli voivat yhteyttämisen lisäksi hankkia energiaa ja ravinteita kasvuunsa syömällä esim. bakteereja. Jään alla ja keväällä vedessä esiintyvät levät ovat sopeutuneet elämään kylmässä vedessä, missä myös jäiden sulamisen jälkeen on tyypillisesti runsaasti kasvuravinteita.

Kesän levätilanteeseen jäänalaiset yhteisöt ja kevätkukintalajit eivät suoraan vaikuta, mutta epäsuorasti niillä voi olla merkitystä, jos esimerkiksi kevätkukinta on runsas ja sen muodostaneet levät vajoavat vesistön pohjalle vieden mukanaan sitomansa ravinteet, mikä vaikuttaa kesän ravinteiden saatavuuden kerrostuneissa järvissä.

Lahden Vesijärvellä on eräinä lopputalvina/alkukeväinä raportoitu jään alta mm. Microcystis-sinilevän kukintoja heti jään alla. Tällaisesta havainnosta kannattaa raportoida paikalliselle ELY-keskukselle. Vesijärven talven kasviplanktonista on valmistumassa väitöskirja, joka valmistuu toukokuussa.

Järviwikissä alkaa huoltokatko keskiviikkona 28.5. klo 22. Huoltokatkon aikana palvelua voi pääsääntöisesti selata normaalisti, mutta sisällöntuotanto on estetty. Huoltokatko kestää todennäköisesti perjantai 30.5. aamupäivään asti.

Järviwikin palvelinympäristö ja ohjelmisto päivitetään huoltokatkon aikana.

Uusi käyttäjä kokeilee palstaa kysymysten muodossa:

Miten mitataan näkösyvyys talvella jäältä niin, että tulos on edes jollain tavalla vertailukelpoinen aurinkoisina kesäpäivinä tehtyjen mittausten kanssa? Vai onko valoisuuden merkitys kuitenkin tässä tapauksessa vähäinen?

Jääpeitteisen kauden näkösyvyyshavainnot eivät ole suoraan vertailukelpoisia avovesikauden havaintojen kanssa, koska jää ja sen päällä oleva lumi estävät osittain valon pääsyä veteen ja valon määräkin on pienempi. Jäältä, kairausreiän kautta näkösyvyyttä mitattaessa kannattaa poistaa esim metrin säteeltä lumipeite, jolloin lumipeitteen paksuus ja sen laatu ei merkittävästi vaikuta mittaustulokseen. Secchi-levyn näkyvyyttä kannattaa myös katsoa hyvin läheltä veden pintaa sivustoja peittäen, jotta veden pinnan heijastumat eivät vääristä tulosta. Talviset näkösyvyyshavainnot onnistuvat parhaiten kevättalvella maalis-huhtikuussa, jolloin valoakin on jo tarjolla riittävästi."

Onko kenelläkään ajatuksia hyvistä paikantimista? Mitä sellaisia voisi ajatella sateiseen ja utuiseen luontokäyttöön?

Matkapuhelinten aGPS-paikantimet eivät taida olla yhtä tarkkoja kuin varsinaiset GPS:t WAAS-korjauksella tuonne kolmeen metriin.

Yleensä paikantimet, mm. Garmin, käyttävät GPX:ää, Google KML:ää tai siitä tiivistettyä KMZ:aa sekä Nokia omaa LME :ä. Muunnoksissa on melkoisena apuna maksuton http://www.gpsbabel.org

Nokian kartat, http://maps.nokia.com , jotka ovat maksuttomassa jakelussa niin kuin http://maps.google.com , on se hyvä puoli, että kartat voi etukäteen ladata matkapuhelimelle, joilloin ulkomailla, jossa pitää maksaa verkkovierailusta, ei karttaa tarvitse jatkuvasti ladata puhelimeen ulkomailla. Heikkoa Nokian kartoissa on se, että ne ovat luontokäyttöön melko vähän hyödylliset, koska niistä saattaa jopa puuttua peräti kymmenen hehtaarin kokoisia järviä, esimerkiksi Vähä-Tiilijärvi ja Keski-Tiilijärvi. Periaatteena voisi pitää sitä, että verkkovierailuhinnoin edullisinta ulkomailla on ajaa paikalle Nokian kartoilla ja löytää kohde Googlen kartoilla löytämällä niillä tarkemmin perille. Näin datamäärä, joka verkkovierailusta maksetaan Googlen aineiston siirtämiseen on mahdollisimman vähäinen.

Luontoraportoinnissa olisi hyvä, jos olisi GPS-pisteet niin olisi yksiselitteisesti määritelty, missä on havaintoja tehty ja hyvälle havaintopaikalle voi ennättää myöhemmin joku muu tai jotkut muutkin asiasta kiinnostuneet.

Jos mahdollista niin odottaisin kommentteja lähinnä seuraavista laitteista:

• Nokia N8
• Samsung Galaxy SIII

Miten tarkkoja laitteet ovat aGPS:n kanssa verrattuna oikeisiin varsinaisiin maasto- ja luontopaikantimiin?

Edelliseen liittyen sitten lisäksi olisi kiinnostunut kokemuksista

• Garmin 62s:n suhteen ja
• Magellanin suhteen, jostain viimeisistä malleista.