Keskustelu Järviwikistä:Kahvihuone/Parannusehdotukset

Tällä keskustelusivulla voit esittää parannusehdotuksia Järviwikin sisältöihin tai käytettävyyteen. Muille aiheille kannattaa etsiä parempi paikka Kahvihuoneen muista osastoista.

Sinun täytyy kirjautua Järvi-meriwikiin, jotta voit osallistua keskusteluun.

Pitäisiköhän Järviwikissäkin olla mahdollisuus raportoida virheellisitä tai ilkivaltaisista havainnoista. Kiinnitti tänään huomiota että Porin lähellä olevan Luvian alueella oli raportoitu Luvian yhdelle maapientareelle monta veden lämpötila-arvoa, joista yksi oli 30 C. Se oli näköjään korjattu. Edelleen Luvian edessä merellä on havainto, jonka mukaan 5 päivää sitten lämpötila oli 2 C. Se ei varmasti pidä paikkaansa. Mikäli tällaisia virheellisiä tietoja ei voida tai haluta estää/poistaa, vapaaehtoisten havainnoijien roolilla ei ole enää mitään merkitystä.

Moi. Poistin nyt myös sen 2 °C -havainnon. Yleisesti ottaen Järviwikissä on ollut ällistyttävän vähän tahallaan tai vahingossa tehtyjä selvästi virheellisiä havaintoja siksi ei olla nähty tarpeelliseksi rakentaa monimutkaista "ilmoita virheellisestä havainnosta" -menettelyä.

Monimutkainen se on muun muassa siksi, että Järvi-meriwikissä havaintoja voi muokata jälkikäteen. Miten virheliputuksen kävisi, jos havaintoa muutetaan?

Järvi-meriwikin on tarkoitus melko pian siirtyä käyttämään SYKEn kansalaishavaintojärjestelmää havaintojen säilyttämiseen. Tällöin kerran tallennettua havaintoa ei voi enää varsinaisesti muokata, vaan tietojen korjaaminen täytyy teknisessä mielessä tehdä niin, että korjausta tehdessä tallennetaan uusi havainto ja merkintä vanhan havainnon vanhentumisesta. Samassa yhteydessä voidaan toteuttaa oma havaintotyyppi sille, että yksittäistä havaintoa epäillään vihreelliseksi.

Olisi tämmöisiä parannusehdotuksia, jos kerkeät milloin korjamaan:

1) Osittaista jääpeitettä kuvaava jäätilanne-symboli havainnoissa=kartoilla ja jäätilanne-kartan alapuolisessa ohjeistuksessa on erilainen. Voisiko ko. ohjeistuksen mukaisen Jäätymässä/Jäänlähtö -symbolin saada näkyviin kartoille, se kuvaa osittaista jääpeitettä eikä harmaa pallura.

2) Havaintotaulukoissa havaintojen desimaalit erottaa kieliopillisesti virheellisesti piste (Pintaveden lämpötila, Jäätilanne, Vedenkorkeus, Näkösyvyys, Sameus, Happamuus, Lumitilanne), eikä oikeaoppisesti pilkku. Voisiko tämän kielioppivirheen korjata.

3) Lumiukkohavainto-taulukossa otsikot ovat osin englanniksi, voisiko ne korjata suomeksi! Lisäksi kuva ei näy taulukossa, esim. Ristiselän - Murtoselän alue (14.231)/Havaintopaikka 3.

Lisäksi Tornion alue (67.111)/Ympäristöhallinnon havaintopaikka (Tornionjoki, Kukkolankoski) -havaintopaikalle on tallentunut ilmiselvän virhellisiä pintaveden lämpätila havaintoja tammikuussa 2019, voisiko nämä virheelliset havainnot poistaa.

Yst. terv.

Onko näillä sivuilla enää ylläpitäjää tai kehittäjää?

Kehitysideana olisi sellainen että kauas tulevaisuuteen ei voisi syöttää havaintoja eikä ohjelman tulisi niitä ainakaan näyttää Havainnot-sivulla.

Minulla on sattunut omissa havainnoissa painovirhepaholainen päivämäärissä. Laitoin vahingossa elokuussa vuosiluvuksi 2917 ja nyt Havainnot-sivuilla näkyy todennäköisesti 900 vuoden ajan sama +16 astetta läpi vuoden.

Pikavalinnat. Voisiko saada rekisteröityneelle käyttäjälle automaattisesti näkymän, jossa voi syöttää havaintoja omaan havaintopaikkaan. Mulla menee minuutteja että taas löydän oikean polun. Rauno

Omalle käyttäjäsivulle (eli teidän tapauksessa Käyttäjä:Latosaaren Affena) voi kopioida merkkien "[[]]" väliin oman havaintopaikan otsikon nimen (sivun yläreunassa on pikalinkki omalle käyttäjäsivulle, kun on kirjautuneena sisään ja merkkien [[Kilpisjärvi - Alajärvi (67.640.1.001)/Ympäristöhallinnon havaintopaikka (Kilpisjärvi)]] välissä oleva nimi toimii linkkinä).

Toinen vaihtoehto on tarkkailla omaa havaintopaikkaa (ennen se tuli automaattisesti tarkkailuun, kun tallensi havaintoja), jolloin se se näkyy tarkkailulistalla. Sivua voi tarkkailla, kun sivun otsikon yläpuolella olevan "Tarkkaile" -painikkeen avaa uuteen välilehteen (ennen riitti pelkkä klikkaus). Tarkkailulistankin pikavalinta on oikeassa yläreunassa, kun on kirjautuneena sisään.

Toivottavasti tästä oli apua, voin lisätä itsekin tuon havaintopaikkasi käyttäsivullesi, jos haluat. (On tapana, että toisten käyttäsivuihin ei puututa.) En ole Järviwikikin ylläpitäjä, joten en pysty tuota tarkkailu -ominaisuutta parantaamaan (pelkkkä klikkaus tai automaattinen lisäys tarkkailulistalle havaintoa tallennettaessa, jolloin havaintopaikka näkyisi automaattisesti tarkkailulistalla).

Itse käytän havaintojen tallentamiseen melkein pelkästään Havaintolähettiä. Se on siis kosketusnäytöille suunniteltu verkkosovellus, jolla voi perustaa paikkoja ja tallentaa havaintoja ja valokuvia Järvi-meriwikiin.

Kun käytät havaintolähettiä kirjautuneena, se näyttää aluksi listan viimeksi päivittämistäsi havaintopaikoista, ja voit hypätä suoraan johonkin niistä.

Havaintolähetti löytyy siis osoitteesta www.jarviwiki.fi/havaintolahetti ja päävalikon Työkalut-osiosta.

Hei!

Olisi kiva, jos taustakartta (merkitty mm. metsä) näkyisi koko Suomen laajuisena. Nyt näkyy vain osittain about Helsinki - Kuopio välillä. Kartan katkeaminen näkyy aika selkeänä linjana, esimerkiksi metsät loppuvat suoraan viivaan.

http://www.jarviwiki.fi/wiki/Lev%C3%A4tilanne

Firefox selaimella Järviwiki toimii todella kehnosti. Lämpötilojen, levähavaintojen ym tapahtumien lisääys ja muokkaus toimii ERITTÄIN hitaasti ja yleensä tulee ilmoitus että "kometnosarja ei vastaa"

Olisko tähän mahdollista saada parannusta?

Toinen asia:

Havaintopaikkojen Muut havainnot osioon ei pysty enäää lisäämään .pdf tiedostoja.

Olen käyttänyt tätä osioita uimavesinäytetulosten julkaisemiseen uimarannoittain. Olisiko mahdollista saada .pdf:tä näkyviin Muut havainnto osioon TAI kokonaan oma osio vesinäytetuloksille havaintopaikkoin.

Juu, Firefox:ssa javascriptien suorittaminen on melko lailla tehottomampaa kuin esimerkiksi Chromessa, jota itse käytän.

Siihen ei tähän hätään ole muuta parannusta kuin, että havainnot kannattaa siirtää Arkistoon omalta havaintopaikaltaan. Mitä enemmän havaintoja (minkätyyppisiä tahansa) sivulla on, sitä useamman javascript-komentosarjan selain joutuu suorittamaan aina kun jotain havaintotyyppiä muokataan. Eli: käy läpi havaintopaikkasi havaintolomakkeet, ja rastita "Arkistoon" kaikkien niiden kohdalla, joista tiedät ettei halua enää niitä muokata.

Jos sivu on niin täynnä havaintoja, ettei muokkaaminen onnistu (komentosarja ei vastaa), kerro minulle paikan nimi, niin käyn siirtämässä havainnot.

Toinen vaihtoehto on käyttää havaintojen tallentamiseen Havaintolähettiä. Se on siis älypuhelimille suunniteltu verkkosovellus, mutta toimii yhtä hyvin tietokoneellakin. Havaintolähetillä voi perustaa uusia havaintopaikkoja tai tallentaa niitä Järvi-meriwikin nykyisille paikoille. Itse tallennan havaintoja lähes pelkästään Havaintolähetillä puhelimesta. Havaintolähetillä tallennetut havainnot näkyvät havaintolomakkeella normaalisti, mutta siirtyvät automaattisesti Arkistoon aina kuukauden lopussa.

Pidemmällä aikavälillä pyrin toki kehittämään tätä Järvi-meriwikin havaintojärjestelmää niin, että se toimisi vähän jouhevammin eri selaimilla.

Nyt näkyvät taas pdf:t Muissa havainnoissa. Kun tiedoston syöttää, niin siitä ei tule näkyviin mitään esikatselukuvaa, kuten valokuvissa, mutta tallentamisen jälkeen linkin pitäisi näkyä. Tätäkin voisi tosiaan kehittää. Hyvä idea tuo oma havaintotyyppi vesinäytetuloksille. Teen sellaisen jossain vaiheessa.

Lisäsin äsken Saarijärvi (14.614.1.002)/Valtakunnallinen sinileväseuranta (Mansikkaniemi) paikkaan muihin havaintoihin kaksi tämän kesän uimavesitulosta (.pdf), mutta tiedostot eivät edelleenkään näy.

Kun lähdin tallentamaan samaa pdf tiedostoa uudelleen, niin tuli ilmoitus, että saman niminen tiedosto on jo olemassa. Eli tiedosto on siellä, mutta ei näy.

Se oma paikka näille vesinäytetuloksille olisi hyvä juttu....

Sivulla: "Kuinka teet näkösyvyys havainnon" on linkki Secchi levyn ohjeisiin, mutta menee infosivulle, jossa kerrotaan että Itämeriportaali on siirtynyt.

Poistin linkin kokonaan, kun en nyt tähän hätään löytänyt mitään kovin hyvin toimivaa ohjetta muualta.

Linkkejä saa ehdottaa ja tietenkin tänne Järviwikiin voisi kerätä valokuvagallerian kaikkien omista näkösyvyyslevyvirityksistä. Meikäläisen ämpärinkansi+amppelinripustin+tiiliskivi on ainakin rumimmasta päästä: https://www.youtube.com/watch?v=Z-Ff212Gi_E .

Nyt kun nämä alkutalvet ovat menneet tämänkaltaisiksi, niin etenkin pienet (myös isotkin) järvet jäätyvät yhtenäiseen jääpeitteeseen montakin kertaa (n. 1-3 kertaa) ennen pysyvää jääpeitettä. Mielestäni nämäkin yhtenäisen jääpeitteen jaksot olisi hyvä saada mahdollisimman selkeästi havannoitua myös Järviwikiin.

Yhtenäisen jääpeitteen jaksot voivat olla erittäin merkittäviä, esim Kallavedellä oli joku vuosi takaperin joulukuussa yhtenäinen jääpeite, jolla oli erinomaiset retkiluisteluun ja kalastukseen soveltuvat olosuhteet, ennenkuin se suli ja jäätyi uudelleen tammikuussa. Sulamisen aikaan oli myös jäihin putoamisia.

Jos on toteuttamis kelpoisia ehdotuksia:

Nykyisten jäähavainto vaihtoehtojen (0-5) lisäksi esimerkiksi seuraavat yhtenäisen jääpeitteen asteikot voisivat kuvata täsmällisesti jääpeitteen kehittymistä, jotka myös vaikuttaisivat samalla tavalla järven jääpeitteen keskiarvoon kuten pysyvä jääpeite:

6 - Yhtenäinen jääpeite alkoi "Valitse tämä jäätilanne sen päivän kohdalle, jolloin havaintopaikan koko näköpiiri jäätyi kokonaan. Talven pisimmän yhtenäisen jääpeitteen alkamis päiväksi valitse 2 - Pysyvä jääpeite alkoi." Toiminnoiltaan olisi sama kuin 2 - Pysyvä jääpeite alkoi, eli aloittaisi jäänpaksuus viivan piirtämisen kuluvalle talvelle, näkyisi jäähavainnoissa, paitsi ei tietenkään näkyisi taulukossa Jäätyminen, voisi kyllä olla oma samanlainen taulukko, josta näkyisi nämä yhtenäisen jääpeitteen alkamis ajankohdat, voi olla useampia per talvi.

7 - Yhtenäinen jääpeite "Valitse tämä jäätilanne, jos havaintopaikan näköpiiri on yhtenäisesti jäässä. Voit syöttää myös jään paksuuden, jos olet mitannut sen. Talven pisimmän yhtenäisen jääpeitteen aikana valitse 3 - Pysyvä jääpeite." Toiminnoiltaan olisi sama kuin 3 - Pysyvä jääpeite, eli vaikuttaisi jääpeitteen keskiarvoon, näkyisi jäähavainnoissa ja jatkaisi jäänpaksuus viivan piirtämistä kuluvalle talvelle.

8 - Yhtenäinen jääpeite loppui "Valitse tämä jäätilanne sen päivän kohdalle, jolloin havaintopaikan näköpiiri ei enää ollut yhtenäisesti jäässä." Toiminnoiltaan olisi sama kuin 4 - Jäänlähtö, paitsi tiputtaisi jäänpaksuus viivan piirtämisen nolla tasolle. (Tämä siksi, koska on käynyt niin, että yhtenäinen jääpeite suli osittain, mutta ei kokonaan ennen kuin järvi jäätyi uudelleen, myös kovat virtaukset ja tehtaiden lauhdevedet sulattavat jääpeitettä osittain.)

0 - Ei jäätä Ominaisuuksiin lisättäisiin seuraavat toiminnat: lopettaisi jäänpaksuus viivan piirtämisen kuluvalle talvelle, jos sellainen on. Vaikuttaisi jäänpaksuus keskiarvoon kuten 5 - Jäätön kausi alkoi.

Päiväkohtaisesti osittainen jääpeite voi lisääntyä tai vähentyä merkittävästi kelin mukaan, jolloin voi käyttää jäätymisen ja jäänlähdon nykyisiä vaihtoehtoja.

Esimerkki tältä vuodelta: Maljalampi 22 marraskuu 2015 alkoi yhtenäinen jääpeite, 24 marraskuu 2015 Yhtenäinen jääpeite (4 cm) (kesti jo lähes pilkkijän), 28 marraskuu 2015 Ei jäätä, 4 joulukuu 2015 järvi jäätyi uudelleen toistaiseksi.

Yst. terv.

Olisi iso etu, jos edes itse pääsisi omalle Käyttäjäprofiili sivulle, vaikka sen muokkaamisen on muilta kieltänyt...

Sivujen suojaus ei näköjään toimi tällä hetkellä juuri ollenkaan kunnolla... Poistin sivusi suojauksen, joten nyt voit taas muokata sitä. Koitan selvittää saako suojauksen toimimaan.

Havaintopaikoille on tehty uudet interaktiiviset graafit. Yksittäisen havainnon tietoja voi nyt tarkastella viemällä hiiren graafiin merkityn havainnon päälle. Näkyviin tulee myös havaintoon liittyvä valokuva tai lisätieto, jos niitä on tallennettu.

Uusia graafityyppejä ovat trendikäyrät jäätymisestä (pysyvä jääpeite alkoi) ja näkösyvyydestä. Kummatkin tulevat näkyviin paikkasivuille, joille on tallennettu vähintään 5 havaintoa pysyvän jääpeitteen alkamisesta/näkösyvyydestä.

Alla muutama esimerkki Järviwikistä löytyvistä hienoista havaintosarjoista! Perusta sinäkin oma havaintopaikkasi. Jos törmäät vanhoihin "pöytälaatikkohavaintoihin", voit myös lähettää ne minulle vietäväksi Järviwikiin.

Parannusehdotuksia nykyisiin graafeihin ja ideoita uudentyyppisistä visualisoinneista saa mielellään kirjoittaa vaikka vastauksena tähän keskustelunavaukseen.

Valkeajärven lämpötila

Saimaan näkösyvyys

Mykrän jäätyminen

Torankijärven jäänlähtö

Onko mahdollista saada Järviwikiin kartalle valuma-aluejako? Valuma-aluejako on esimerkiksi karttapalvelussa lounaispaikka.fi, mutta se ei käsitä koko Suomea. Onko merialueiden vesistöalueista karttoja ympäristöhallinnon internet-sivuilla ja onko niitä mahdollista saada Järviwikiin?

Miksi Järviwikissä on käytössä kaksi karttapalvelua, Google Maps ja OpenStreetMap? Miksi käytössä ei ole Maanmittaulaitoksen karttaa, kuten Kansalaisen Karttapaikkaa, joka on noin sata kertaa informatiivisempi ja paikkaansa pitävämpi ns "virallinen kartta"?

Yst. terv. Makele-90 20. marraskuuta 2012 kello 23.59 (EET)

Valuma-alueet kartalla olisi tosiaan aika jännittävä ominaisuus.

Google Maps on turha, OpenStreetMaps pesee sen tässä käytössä 6-0. Kun MML:n kartatkin ovat nykyään avoimia, en näe mitään syytä Googlen käyttöön, ylläpitäjien vain pitäisi tehdä päätös siitä, mennäänkö OSM:n vai MML:n päällä.

Moi. Olen tosiaan Järviwikissä luopumassa Google Maps:stä ja siirtymässä OpenLayers-kirjaston käyttöön. Siihen saa kätevästi haettua niin järven kuin valuma-alueenkin rajat ja lisäksi syvyyskäyrät ja syvimmän pisteen niiltä järviltä, jotka on luodattu, suoraan SYKEn WMS-rajapinnasta.

Taustakarttoja voisi ehkä olla useampia: 1) oletuksena OSM nopeampaa latausta varten ja 2) MML:n kartta tarkempaa rantaviivaa varten?

Jonkinverran tuossa muutoksessa on vielä hommaa, ja muut työt painavat päälle, joten en ihan osaa luvata, milloin vaihdos ja valuma-aluerajat toteutuvat. Syksyn aikana kuitenkin.

Loistavaa. Tosiaan, tajusin vasta viestini kirjoituksen jälkeen, että eihän eri taustakarttojen tarvitse toisiaan pois sulkea. Hyvä esimerkki on latukartta.fi, jossa voi oikeasta yläkulmasta valita MML:n ja OSM:n (Mapnik) välillä.

uusi keskustelu linkittyy näköjään aina yläkulmassa olevan "etsi järven nimellä" tauluun kirjoitetun tiedon=järvinimen mukaan. esim: seinäjärvi, seinäjärvi levätilanne, seinäjärvi koordinaatit? jne.

olisiko parempi, jos keskustelun kommentti linkittyisi aina kommentin otsikon alle.... nyt kopioin keskustelukommenttini erikseen jokaisen hakusanan mukaan erikseen.... ks alkusivu...

terveisin seinäjärven mökkiläinen

Tällaisessa palvelussa näkökulman säilyttäminen on tärkeää, jottei kokonaisuus ala vapaasti rönsyillä niin yksityiskohtaiseksi, että käytön helppous ja samalla asiapitoisuus heikkenevät.

Kartankehitys

Kun kuitenkin kokonaisuuteen voi liittää myös kuvia, joista jotkut voisivat olla vaikkapa maanmittaushallituksen http://kansalaisen.karttapaikka.fi :ä ja hätäkeskuslaitoksen karttakoordinaattipalvelua http://maps.navici.com/112/?lang=fi tarkempia kuvia itse tehdyistä, esimerkiksi http://www.openstreetmap.org/ -kartoista tuotettuja kuvapistekuvia (bitmap).

Jotta luonnonystävät oppisivat valokuvaamaan, mittaamaan ja valokuvan kaltaisia jpg- tai png -tiedoja käyttämällä esittämään vaikka itse tekemiään karttoja, pitäisi olla teknisen tuen sivusto, jossa voisi jakaa hyviä käytäntöjä ja vihjeitä toisilleen.

Paikannus

Moniin havaintoihin voitaisiin liittää Open Street Map -menetelmällä tarkkoja havaintoja, mutta koska Open Street Map ei ole muuttuvien luontohavaintojen palvelu, pitäisi jotenkin kehittää menetelmä, jossa eri tasoinen matkapuhelinten a-GPS paikannus tai oikeiden maastosatelliittipaikantimien, kuten esimerkiksi Garminin ja Magellanin tarkempien mallien tieto voitaisiin tallentaa jonnekin. Järviä on niin monenlaisia, että yhden suurehkon järven pinta-alaan sisältyy monen pienen järven pinta-ala. Näin ollen pienen järven nimi voi olla jo melkoisen tarkka paikannus, kun taas suurella järvellä havaintopaikkaan muilta on melko pieni matka.

Lisäksi voitaisiin keskustella hyvistä tavoista ilmoittaa tasokoordinaatien lisäksi ruutuina havaintoalue. Lintutieteilijät eläintieteellisen museon vaikutuksesta käyttävät vanhaa pelastuspalveluruutua, kun taas TM-35 -karttalehtijako sisältynee MGRS:ään.

Olisi selkeää, jos käytettäisiin MGRS:ää.

Asiantuntija- ja viranomaisapu

Pienille paikoille, jotka eivät ole poliittisesti jossain Natura 2000 -ohjelmassa virallisine inventaareineen tai joita ei olla ehdottamassa Natura 2000 -ohjelmaan tai jota eivät omistajat itsekin jo vuosikymmeniä tai vuosisatoja aluettaan suojelleina halua sinne, voi olla vaikea saada korkeatasoiselle verkkosisällölle tarvittavaa asiantuntemusta paikalle. Rajallisen kalalajimäärän tunnistaminen voi olla melko monelle mahdollista ja yhden kalan kalastamisella laji selviää varmasti, jos pakasteen lähettää tai näyttää jollenkin kalastusyhdistykselle tai kalatalousvalvojalle.

Toisaalta korentojen, vesilintujen jne. tunnistaminen voi olla jo vaikeampaa niille, jotka eivät ole vuosien kokemuksen hankkineita amatööriornitologeja tai jonkin eläintieteellisen tutkinnon suorittaneita.

Hyvää Järviwikissä on tähän mennessä se, että käytetään maksuttomia Googlen pohjia, ja että siinä on Suomen ympäristökeskuksen viralliset rekisteritiedot kustakin järvestä. Suomen 336 kuntaa pitäisi saada mukaan ainakin niiden tietojen osalta, jotka ne kuitenkin joutuvat keräämään vesitutkittamisella virallisista uimarantajärvistään. Toisin sanoen Suomen ympäristökeskuksen tietojen lisäksi viranomaistietoa on saatavissa myös kunnista ja kun tuo tieto on jo kerran kunnan mittauslaitoksilta ostamaa sekä julkista, voisi senkin panna jakoon Järwikisissä, jolloin sen käyttäjämäärä laajenee itsestään.

Laajentaminen

Järviwiki on rajattu järviin. Moni lintuvesi kuitenkin sisältää pelkän järven lisäksi esimerkiksi luhdat, joten tavallaan Natura 2000 -ohjelmassakin, joita hoitavat alueellisten ympäristökeskusten perillisinä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, voisivat tuottaa Järviwikiin ainakin lintuvesien Natura 2000 -ohjelmien viralliset tiedot.

Tämä tavallaan laajentaisi Järviwikiä, ellei nyt aivan maalle jokaiseen Natura 2000-alueeseen niin ainakin luhtiin ja kosteikkoihin Järviwikissä nyt olevien järvien kosteikkoihin.

Kalastuskunnat ja metsästysseurat

Järvialueiden asiantuntijoita ovat myös kalastuskunnat ja metsästysseurat rantalintujen osalta. Näihin tahoihin voisi ottaa yhteyttä tai niille voisi perustaa niiden rekisterinumeroiden perusteella virallisen havaintoaseman.

Kiitos hyvistä kommenteista ja kehitysehdotuksistasi! Pidämme nämä mielessä miettiessämme järjestelmän kehittämistä.

Kuntien ja ELY-keskusten väkeä on jo nyt paljon tuottamassa sisältöä järviwikiin mm. erilaisten havainnointien muodossa. Samoin sisältöä on tuottanut mm. Riistan- ja kalantutkimuslaitos.

Tuo Kala-atlas on tietenkin melkoinen arvonlisä. Toisaalta sen päivittäminen tai kommentoinen voisi olla oleellista, koska voihan olla, että siellä on periaatteessa kalalajeja, joita jakokuntien tai kalatuskuntien on ollut vaikea löytää kohtuullisessa määrin. http://atlas.rktl.fi/Default.aspx

Toinen asia on sitten se, että jos siirrytään Googlen tarjoamista kartoista hieman tarkempiin, maanmittaushallituksen karttoihin, miten käy sitten tuo matkapuhelinkäytettävyyden.

Tätä asiaa pitäisi ehkä miettiä etukäteen ottamalla koekappaleeksi vaikka joku vain sadan euron hintainen älypuhelin apuvälineeksi, esimerkiksi Nokia 5230, jottei sivuista tulisi niin erinomaiset ja raskaat, että niiden mobiilikäyttäminen järvellä tulee haasteelliseksi tai erittäin haastelliseksi.

Useissa tapauksissa ilmeisesti verkkosivuja rakennetaan neli- tai kuusiytimisillä pöytätietokoneilla, kun taas niitä ehkä haluttaisiin käyttää paidantaskutietokoneilla, ns. älypuhelimilla, joissa on tehoa vähemmän tai enintään saman verran kuin erittäin iäkkäissä pöytäkoneissa.

Hyviä pointteja. Asiaa voisi lähestyä toiseltakin kantilta. Itselleni tuli mieleen että järvien yhteyteen voisi laittaa myös yhteystiedot-osion. Täältä löytyisi niiden instanssien tai henkilöiden tiedot, jotka järvestä jotain tietävät, ja joihin voi tarvittaessa ottaa omassa asiassaan yhteyttä, jos jokin asia kiinnostaa. Näitä ovat juuri kalastuskuntien ja metsästysseurojen yhteystiedot, ja varsinkin jos järvellä on oma suojeluyhdistys, niin näiden yhteystiedot ovat kullanarvoisia niille, jotka järvestä jotain syvällisempää haluavat tietää. Tai esim. yhteystiedot siihen ympäristölaboratorioon, joka valvoo ko. järven veden uimalaatua jne.

Tähän ajatukseen liittyen olen luokittanut muutamia järviä vastaavaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseensa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä [[Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen osalta.

Tuo luokittelu tietenkin saattaa vaikuttaa täydentyessään logiikkaa, jolla sivustoa käytetään, joten en jatka enempää, vaan odottaisin kommentteja.

Nyt on tavallaan myös niin, että Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei hoida Satakunnan järviä eikä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoida Pohjanmaan eikä Keski-Pohjanmaan järviä, vaan niiden puolesta asioita hoitavat Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Tämä johtuu siitä, että on kolmen tasoisia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia palvelutasoiltaan.

Moi, en nyt ihan ymmärtänyt mitä tällä tarkoitit. Siis joka järvellähän on jo ominaisuustietona ELY-keskus, ja järvet voi sitä kautta hakea ja luokitella ELY-keskuksittain. Järven ELY-keskukseksi on tallennettu nimenomaan se ELY-keskus, joka hoitaa alueen ympäristöasioita (eli esim. Satakunnassa se on Varsinais-Suomen ELY-keskus).

Järviwikissä luokkia on ainakin tähän mennessä käytetty kuvaamaan lähinnä sivun sisällön tyyppiä (järvi, nimi, kunta, vesistöalue, havaintopaikka jne.).

Järvien ominaisuudet, kuten pinta-ala, kunta, ELY-keskus, vesistöalue, maakunta jne., on tallennettu semanttisiksi ominaisuuksiksi (property) kullekin järvisivulle.

Eli en lähtisi lisäämään järville ELY-keskus-luokkia. Eikä sitä ainakaan kannata tehdä käsin, sillä kun tieto jokatapauksessa on Järviwikissä tallennettuna järvisivun ominaisuudeksi, voin tehdä luokituksen järvisivun mallineeseen. Mutta en siis oikein näe mitä sillä saavuttaisi, kun järviä voi jo nyt hakea ELY-keskuksittain ja kun joka järven perustiedoista näkee siitä vastaavaan ELY-keskuksen...

Se, että järvi on vastaavan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen liitetty on hyvä asia.

Seuraava kysymys on se, että miten tehdään niiden järvien osalta, jotka luonnonsuojelualueena ja kansallispuistona ei ole perustettu yksityiseksi luonnonsuojelualueeksi, YSA, vaan jotka on perustettu ympäristöministeriön tai valtioneuvoston asetuksella ja joiden ympäristöllinen hallinnointi kuuluu tai kuuluu osaksi omistajalleen metsähallitukselle.

Kun tavallaan JärviWiki käyttää lähestymiskulmanaan ely-keskusken aluetasoa niin tavallaan tuo metsähallituksenkin piiritaso pitäisi luokittaa johonkin järveen, joka valtio-omistajana vastaa puistojen alueella olevista järvistä valtion puolesta.

http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/Yhteystiedot/Luontopalvelut/Etelasuomenluontopalvelut/puistonjohtajat/Sivut/EtelaSuomenluontopalvelujenpuistonjohtajat.aspx

Eli Suomessa olisi muutama luokka lisää tiedossa järviin liitettäväksi:

- metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalvelut - metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut - metsähallituksen Lapin luontopalvelut

Lisäksi järvistä voisi linkittää metsähallituksen luontopalveluiden asianomaisen kansallispuiston sivulle. Näin tavallaan muodostuisi jonkinlainen webring.

JärviWikiin pitäisi saada lisää käyttäjiä niin portaali voisi kehittyä lisänäkökulmien perusteella eteenpäin levähavaintopaikasta.

Olisi hyvä, jos järviin liitettäisiin linkkinä niitä koskevat Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten ympäristökeskusten sekä nykyisten ympäristökeskusten tutkimukset järvistä ja vesistöistä.

Toinen levähavaintonäkökulman tuottama rajoite on se, että vesistöissä ei oteta jokia järvien välillä mitenkään huomioon portaalitasolla.

Olisi verrattain helppoa lisäsi järveen virtaavat joet ja järvestä virtaavat joet.

Jos JärviWikiä vähitellen täydennettäisiin, se kasvaisi ja kukoistaisi ja muodostaisi vähitellen Suomen luontotiedon solmukohdan.

Yksi tapa hakea tietoa alueesta hakuohjelmilla, on käyttää alueen Natura 2000- , YSA- tai, mikä järvien kohdalla tulee usein kysymykseen LVO-numeroa.

Kun kerran Suomen ympäristökeskuksen kirjaamossa on tieto siitä, mihin järviin valtioneuvoston valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman LVO-numerot liittyvät, olisiko mahdollista ajaa ne hallinnollisesti jokaisen järven yhteyteen?

Hei

Kun kirjoittauttuu sisään Järvivikiin, niin esittelysivulla puhutaan ainoastaa järvistä. Se ei ole kovi houkutteleva merialueseurantaan.

Moi,

toistaiseksi järviwiki on wiki Suomen järvistä, johon kuitenkin voi perustaa havaintopaikkoja myös merialueille. Mutta siksi siis tämä järvi-näkökulma.

Periaatteessa järviwikin näkökulman voisi laajentaa myös meriwikiksi (ja ehkä myös jokiwikiksi). Ja näin on itse asiassa suunniteltukin, että jossain vaiheessa tapahtuisi (esim. meriwiki.fi ja jokiwiki.fi on varattu tähän tarkoitukseen).

Mutta merialueisiin liittyy muutama ratkaistava asia ennen kuin ne istuvat hyvin yhdistettyyn järvi- ja meriwikiin:

1. Mikä olisi merialueilla järveä vastaava rajaus? Nythän järvi-sivut ovat järviwikin tärkeimpiä sivuja, jossa näkyvät ao. järvelle tallennetut tapahtumat, havaintopaikat ja muut kohteet. Ja järvisivun keskustelupalstalla syntyy parhaimmassa tapauksessa keskustelua järveen liittyvistä aiheista. Merialueille olisi kiva saada vastaavanlaiset alueet, jotka ovat paitsi hydrologisia myös kulttuurisia kokonaisuuksia, kuten järvet usein ovat.
2. Ja miten tämä rajaus esitettäisiin kartalla? Merellä ei ole yhtä selvää kuin järvissä, missä jokin alue loppuu ja toinen alkaa. Siksi rajaukset olisi saatava esitettyä kartalla. Ympäristöhallinnon paikkatietoaineistoja, kuten vesistöalueiden rajoja, ei kuitenkaan saa nykyisillä käyttöehdoilla näyttää Googlen kartalla, joten jos esim. merialueiden rajauksina käytettäisiin vesistöalueita, niin joko käyttöehtojen pitäisi muuttua tai Järviwikiin upottaa jokin muu kartta. Kumpikin vaihtoehto on varmaan mahdollinen ja selvityksen alla.

Jos keksitte hyviä ratkaisuja tai muita mahdollisia ongelmia järviwikin laajentamisessa meriwikiksi (ja joskus jokiwikiksi), niin kirjoitelkaa toki niistä tähän viestiketjuun :-)

Jokiwiki äkkiä mukaan wikipediaan! Jokien suojeluun tarvitaan tarkkailua, koska ne aika usein virtailevat saastuttavien maa-alueiden halki kohti järviä. Jokiin virtaa ojia ja ojiin virtaa sitä sun tätä, joten aika kiinnostavaa!

Joo, joetkin ylisi hyvä saada mukaan, ja sitä selvitellään, mutta aikataulusta en uskalla sanoa vielä mitään.

Missä muodossa joet ovat tarjolla? Joet olisi melko luonnollista lisätä järvien välille Järviwikiin, koska teknisestihän järvi, johon virtaa vettä ja josta virtaa vettä, joka ei siis saa vettään lähteestä tai taivaalta, on joen laajentuma. Järviwiki on jo järvinumeroin nyt sidottu vesitöihinsä.

Yksi keino väliaikaisesti kirjoittaa joista olisi kirjoittaa ne alajuoksun järven kohdalle, koska alajuoksulla ja alajuoksun järvessa koetaan se, miten joki saastuu tai puhdistuu, joten intressi joesta on aina vastaan ottavan järven puolella.

Joillain järvillä on "Ei nimeä" -nimi- Tulee mieleen, että jos järvet on aikoinaan tallennettu peruskartoista niin miten kauan pitää odottaa, kunnes maanmittaushallitus ottaa karttoihinsa edes jonkin nimen?

Kenellä on oikeus nimetä järvi, jolla ei ole vielä karttanimeä ja jolle ei muodostu nimeä järven vähäisen virkityskäytön vuoksi?

Ilmeisesti kunnan alueella monet nimet, mm. kunnan oma nimi, kuuluvat kunnanvaltuustolle. Toisaalta se, että kunnanvaltuusto nimeäisi järven ottamatta selvää siitä, mikä tosiasiassa on järven puhekielinen nimi, olisi ilmeisesti melkoista enemmistödiktatuuria paikallisia vähemmistöjä vastaan tavalla, joka tarvitsisi perustuslaillista vähemmistönsuojaa.

Miten tässä asiassa voitaisiin päästä eteenpäin? Pitäisikö järven nimeä yrittää tiedustella kuntien teknisiltä toimilta, jotka "istuvat" osayleiskaavakartojen päällä vain ympäristötoimilta, joissa ympäristötarkastaja tai -sihteeri asioivat joskus paikallisten vedenkäyttäjien kanssa?

Ehdotan, että kunkin järven nimeen liitetään osio, johon voi lisäillä tietoja järven entisistä ja nykyiksistä nimistä, joita ei maanmittaushallitus ole vielä rekisteröinyt tai ei enää nimen muuttumisen vuoksi ole vielä rekisteröinyt peruskarttaan.

Katsoin kirjastosta lainaamaani Ruotsin vuoden 1790 rekognosointikarttaa. Siitä esimerkiksi ilmeni se, että Arjärven Artjärvi onkin nykyään Villikkalanjärvi. Toisaalta ilmeni, että Mallusjärvi nykyään samassa kunnassa, Orimattilan kaupungissa, onkin Terriniemenjärvi, josta nimellisesti Mallus by eli Malluskylä on perinyt nimivoiton muuttamalla järven nimen Mallusjärveksi. Toisaalta edelleen Terriniemestä on jäljellä Terrinimen tie.

Toisin sanoen vaikuttaa siltä, että vaikka kunnannimi olisi vanha pitäjänimi järven mukaan niin järvenrantakylät melko helposti vallanneet järvinimet kasvettuaan.

Jalasjärven Koskuen Ala-Koskuella on tie- ja vesirakennuslaitoksen kolmostien oikaisuun liittyvä kivenottopaikka, johon muodostui pieni uimapaikkanakin käytetty järvi. Järveä kutsuttiin 1990-luvulla "Murskaksi". Onkohan se alle hehtaakin kokoinen vai onko se jotenkin altaana sopimaton järveksi ekologialtaan? http://fi.wikipedia.org/wiki/Koskue

Tämä kommentti on asiaa. Maanmittarithan niitä ymmärtääkseni nimeävät (paikallisia ihmisiä kuunnellen toki), mutta on mielenkiintoista mikä nimi tulee milloinkin yleisesti hyväksytyksi. Minulla oli mielessänikin yksi (teko)järvi. Tässä järviwikissä siitä ei ole mainintaa, eikä se edes tämän sivuston kartoilla näy (siis google maps), mutta kansalaisen karttapaikassa se näkyi ja oli yllätyksekseni jopa nimetty. Se oli tekojärven edellisen omistajan mukaan nimetty. Tällaisilla nimillä lienee pitkä matka yleisesti hyväksytyiksi nimiksi...

Ainakin teiden ja katujen osalta on niin, että päätökset niiden nimistä tekee kunnan teknillinen lautakunta, joka vastaa kunnallistekniikasta ja rakentamisesta kunnan alueella. Se, miten asemakaava-alueen ulkopuolella nimet määräytyvät, lienee jonkinlainen konsensus puhekielisten nimien ja maanmittarin kanssa. Ilmeisesti alueille nimiä antavat maanmittaustoimistot.

Minusta vähintään hehtaarin suuruiset pysyvät nimettömät järvet pitäisi nimittää joksikin maanmittaustoimiston tai teknillisten lautakuntien päätöksin hyvän maun, historiantuntemuksen ja tyylin mukaan. Nimi voisi olla sellainen, että sen vierestä kehtaisi ostaa pientalotontin.

Järviwikissä on keskusteltu siitä, voisiko jonkin suuremman järven jakaa osa-alueisiin, jotta olisi tietoa siitä, mihin aineisto ja keskustelu kohdistuu.

Valmistavana vaiheena tähän suuntaan voisi pitää sitä, että Järwivikiin jokaisen järven kohdalle kunnittain lisättäisiin ainakin pienten ja keskisuurten järvien osalta tontinnumerot, joiden avulla toimii mm. kuntien tekninen toimi ja ympäristöhallinto.

Jotkut järvet ovat Natura 2000-alueita tai myös yksityisiä luonnonsuojelualueita, YSA. Luonnonsuojelupäätökset, joissa on lajistokuvaus päätöksen perustaksi, menevät kuitenkin YSA-numeroiden mukaan.

Toisin sanoen kunta tuntee parhaiten tonttinumeronsa, joilla järvet ovat, kun taas lajistokuvaukset Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa menevät YSA-, LTA-, LTO- numeroiden mukaan ja Suomen ympäristökeskuksessa Natura 2000 -alueittain niiden numeroiden mukaan.

Paikallistietoon liittyen moni soittaa ensiksi kuntaan, jonka alueella järvi on, koska siellä tiedetään jakokunnista, kalastuskunnista, luontoyhdistyksistä ja kaikesta muusta paikallisesta, josta saa tietoa. Järvien omistajuus menee tontinnumeroiden mukaan, josta tietää parhaiten kuntien tekninen toimi. Tästä tontinnumerosta, joka näkyy maanmittauslaitoksen kerran kuukaudessa päivitettävän http://kansalaisen.karttapalvelu.fi :n kautta pitäisi päästä jotenkin YSA-numeroon ja Natura 2000 -aluenumeroon.

Järvinumero <=> tontinnumero <=> YSA-numero

Sairakkalanjärvi tonttien rajat

Olen tekemässä vesistö-aiheista (avoimen lähdekoodin) mobiilisovellusta, ja huomasin Järviwikin datan olevan erittäin relevanttia tähän. Onko teillä suositusta miten saada koordinaattihaun ja esim pintalämpötilojen tuloksia ulos XML/JSON/etc muodossa?

Moi. Kuulostaa mielenkiintoiselta ja erittäin kannatettavalta. Suunnitelmissa onkin ollut rakentaa (ja dokumentoida) rajapinta juuri tähän tarkoitukseen. Olenkin odottanut jotain konkreettista tarvetta, jota varten rajapinta tehdään. Ehkä tämä sinun projektisi on se.

Valitettavasti en kuitenkaan taida ehtiä tekemään tälle mitään ennekuin elokuussa kesäloman jälkeen.

Siihen asti voisi kuitenkin kerätä sinulta ja muilta mahdollisista rajapinnan käyttäjiltä tietoja siitä, mitä tietoja sen kautta ensi alkuun pitäisi saada ja missä muodossa.

Perustin tätä varten Järviwikiin oman sivun: Järviwiki:Avoin data ja rajapinnat ja tuon sivun keskustelupalstalle voisi kerätä näkemyksiä ja toiveita rajapinnan sisällöstä ja toteutuksesta.

Onko sivustolla mahdollisuutta pitää yllä vedenkorkeuden havaintoja? Sillä oisi mielestäni vaikutusta ainakin jokien virtaamien/tulvien kannalta, vai olisiko?

Moi,

kyllä vedenkorkeushavainnot olisivat varmasti mielenkiintoisia ja hyödyllisiä. Olen lähiaikoina lisäämässä havaintovalikoimaan näkösyvyyden ja vedenkorkeuden voisi lisätä samalla.

Mutta yksi asia vähän mietityttää: miten tavallinen ranta-asukas tai mökkiläinen voi määrittää keskivedenkorkeuden, johon mittaus sitten suhteutettaisiin? Tai siis eihän vedenkorkeusarvo kerro kenellekään muulle mitään, ellei se ole suhteessa suurin piirtein keskimääräiseen vedenkorkeuteen.

Eli onko ideoita? Voiko keskivedenkorkeuden päätellä riittävällä tarkkuudella rantakivistä tai syvyyskartan avulla tai jotenkin muuten?

Tervehdys Matti,

rannan kivistä/kiviin olemme Särkisalossa keskivedenkorkeuden määritelleet (tosin Hangon ja Turun virallisten arvijen johdannaisena). Merellä vaihtelut ovat suurempia, mutta uskoisin alajuoksun väkeä kiinnostavan mitä on mahdollisesti tulossa myös järvi-/jokimaisemissa.

Määrittelyssä voisi käyttää hyväksi paikallisia ympäristöviranomaisia, joiden avulla normaalivesi voistaisiin määritellä. Ainakin meidän Valkjärveen Oitin Puujaassa on tehty eri kartoituksia menneinä vuosikymmeninä, jolloin luulisi myös normaali korkeutta sivutun. Vaihtelut näyttäisi olevan suhteellisen pieniä ~20cm, pienessä ~100ha järvessä (vuoden ranta-asukki kokemuksella).

Terveisin

Olli

Moi,

Lisäsin nyt oman havaintotyypin vedenkorkeushavainnoille eli, niitä voipi havaintopaikalle syöttää, kun valitsee oikean palstan "Lisää/muokkaa" -valikosta "Vedenkorkeushavaintoja".

Oman asteikon keskipisteen kalibroimiseen en ole keksinyt muuta kuin:

1. Kokemus (pitkään järven rannalla asunut tai mökkeillyt varmaan osaa ihan näppituntumalla määritellä normaalin vedenkorkeuden aika tarkkaan) ja
2. Vertailu ympäristöhallinnon mittauspisteisiin (Oiva-järjestelmästä saa noin 300 ympäristöhallinnon vedenkorkeuden mittauspisteen päivittäisen lukeman senttimetrin tarkkuudella. Jos omalta järveltä löytyy mittauspiste ja sää on tyyni, luulisi tuloksen olevan siirrettävissä omaankin rantaan.