Lähdekoodi sivulle Viestiketju:Keskustelu:Kainuun maakunta/"Ehdotus: Oulujärvi (yhd.)"

Tämä sivu on keskusteluarkisto kesällä 2011 käydyn Maakuntajärvikilpailun ensimmäisen vaiheen ehdotuksista Kainuun maakunnan nimikkojärveksi. Ehdotuksia sai kirjata maaliskuusta elokuun loppuun. Kisan arviointiraati asetti ehdotusten pohjalta kolme finalistia kullekin maakunnalle äänestykseen, joka käytiin 14.-30. syyskuuta.

Kainuun maakuntajärveksi valittiin lopulta Oulujärvi (yhd.).

Lammasjärvi Kuhmossa on hyvä valinta maakuntajärveksi järven monimuotoisuuden ja sen kulttuuristen perinteiden vuoksi. Lammasjärvi on pitkä ja monisaarinen järvi, jonka raanat ovat suurelta osin rakentamattomia, mutta jonka rannoilla on toisaalta tiivistä asutusta kulttuurikeskittymien läheisyydessä.

Järven rannalla sijaitsee myös yksi Suomen hienoimmista konserttitaloista. Kuhmo-talon rannat ovat tuttuja ympäri maailman valokuvista, joissa parhaimmat muusikot ihailevat järven kauneutta auringon kiertäessä Koposen saaren maisemaan.

Lammasjärvi on esillä myös lukuisien suomalaisten kirjailijoiden tuotannossa. Veikko Huovisen tekstissä mennään Lammasjärven pintaa pitkin kalalle. Useiden luontokirjailijoiden tekstit kertovat eräretkistä Lammasjärvellä. Riikka Pulkkisen Totta-romaanissa Eeva asustelee tämän järven rannalla sijaitsevassa kodissaan 1960-luvun Suomessa.

Luonto on kaunis. Kaikki kaupunki palvelut järven "äpräällä". Kaupungin keskusta saavutettavissa veneellä TervensSutajaHaminasta. Kuhmo talo, kirjasto ja kirkko näkyy komeasti järvelle.

Oulujärvi ehdottomasti Kainuun maakuntajärveksi. Järvi on Kainuun suurin keskusjärvi, maisemat ovat sanoinkuvaamattoman upeita ja henkeäsalpaavia. Jo Kainuun mainitseminen tuo mieleen Oulujärven laajat selät ja komeat vaaramaisemat. Oulujärvi ylettyy kolmen kainuulaisen kunnan – Kajaanin, Paltamon ja Vaalan – alueille.

Tuosta Kiantajärven ehdotuksesta: Miten Kiantajärvi muka ylettyy miltei kaikkien Kainuun kuntien alueille? Tietääkseni Kiantajärvi on VAIN Suomussalmen alueella.

Oma ehdotukseni on myös OULUJÄRVI. Aikaisempien perustelujen lisäksi haluaisin lisätä perusteluiksi

- OULUJÄRVEN ALUEEN PITKÄ JA RIKAS HISTORIA: alueella on mm. Kainuun asutuksen muistomerkki, Oulujärven seutu joutui varsinaiseksi taistelutantereeksi johtuen Pähkinäsaaren Rauhansopimuksen (v.1323) määrittelemistä Ruotsin ja Venäjän (Novgorod) rajoista

-OULUJÄRVELLÄ ON SAARISTOKULTTUURIA,JOTA POHJOIS-SUOMESSA ON SEN LISÄKSI VAIN HAILUODOSSA

-KAINUUSSA ON SEITSEMÄN VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄÄ MAISEMA-ALUETTA (NIMETTY VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSELLÄ) JA NÄISTÄ PERÄTI VIISI ON OULUJÄRVEN ALUEELLA

Ja tietenkin oman ehdotukseni vankin perustelu on se,että Oulujärvi on minun sielunmaisemani ja henkinen kotini :).

Rehjan selän Nuas on nautiskelijan esteettinen elämys. Kolmisenkymmentä kilometriä pitkä mutta vain kivenheiton leveä sininen suikale yhdistää Kajaanin kaupungin ja Sotkamon vireän kirkonkylän.

Veneilijän silmissä taivas ja vesi sulautuvat Vuokatin siintävien vaarojen sinisiin sävyihin. Karut kallioiset niemenkärjet, matalat saraa kasvavat lahdenpoukamat ja avoveden monikymmenmetrinen syvänne tuovat vetouistelijalle vaihtelua. Rantasaunojen suikertelevat savut, nuotiotulien hiljainen häilyntä elokuun kuutamoöinä ja maalaistalojen pihapiireistä kantautuva piskien räsähtelevä räksytys luovat äänimaisemaa, jossa uistelija ei harmittele saaliinsa pienuutta vaan auringon laskun aikaistumista.

Vain muutaman kilometrin päässä kaupungista sijaitseva Rehjan saari tarjoaa veneilijälle nuotiotulet ja laavupaikat, uimarille laiturit ja suojaisan hietikkopoukaman. Yöpyjälle on tarjolla vuokramökkejä saunoineen. Saaren rantoja mukailevalla patikkapolulla kuljeskelija kokee nautinnollisimman yksityisyyden ruskan jo kirkastettua saaren haavat, kun tuuli puhaltaa navakasti idästä tai pohjoisesta ja kun kesän ilakoijat ovat jo nostaneet veneensä talviteloilleen.

Rehjan Nuas on vesi, jolla myrsky harvoin hankaloittaa liikkumista. Kesähelteellä se on vilvoittava sininen rauhan sija. Syksyn ruskassa tuuli repii vain värikylläisiä rantamaisemia. Ensijäätä ja hiihtoladun avautumista kaupunkilainen odottaa suksiaan sivellen ja talven viimekeleillä tähyilee jo uoman avautumista poreisiin.

Nuas on Sininen ajatus.

Hiukan upea hiekkaranta Sotkamossa Iso-Sapsojärvellä on ollut vuosikymmenten ajan merkittävä rentoutumispaikka kävijöille ympäri Kainuuta ja koko Suomea. Tämä on tärkein syy, miksi Sapsojärvistä pitäisi tulla Kainuun maakuntajärvi.

Silkinsileä hiekka, pitkälle ulottuva matala pohja, ja rantaa reunustava komea hiekkaharju mahtavine mäntyineen tekevät uintipäivästä unohtumattoman elämyksen. Samaa ei voi kokea muualla kuin Hiukassa!

Kiantajärvi Kainuun maakuntajärveksi. Tarvitseeko tätä edes sen kummemmin perustella? Kiantajärvi ulottuu lähes kaikkien Kainuun kuntien alueelle ja sen rannoilla asuu pääosa Kainuun väestöstä. Jo 6000 vuoden ajan Kianta on tarjonnut toimeentuloa ja virkistystä muillekin kuin Kainuulaisille. http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=13734 Mitenkään muita vesistöjä väheksymättä ehdotan Kiantaa maakuntajärveksi vaikka se ei kalaisuudessaan välttämättä enää monelle muulle järvelle pärjää. Kuitenkin sen merkitys kainuulaiselle identiteetille on merkittävä sen rakentajana ja muokkaajana.

Kannatan ehdotustasi Kiantajärvi Kainuun maakuntajärveksi! Kiantajärvi on ollut kansantaloudellisesti ja historiallisesti merkittävä järvi. Lisäperustelujani kerron enemmän myöhemmin.

Lentua on maakuntamme suurin säännöstelemätön järvi. Lisäksi Lentua on Kainuun ainoa kansallispuistotasoinen järvi. Kansallispuistokomitea nimittäin ehdotti vuonna 1976 mietinnössään Lentuaa kansallispuistoksi.

Kansallispuistoa Kuhmon komeasta erämaisesta järvestä ei tullut, mutta se on suojeltu muin keinoin. Lentua on luonnonsuojelualue, joka kuuluu Ystävyyden puistoon. Ystävyyden puisto koostuu viidestä erillisestä kohteesta.

Lentuan luontoa leimaa erämaisuus: kesämökkejä ei rannoilla paljon ole. Saarissa ja mannerrannoilla on toisaalta upeita hiekkarantoja, toisaalta karuja kalliorantoja.

Lentua on tunnettu järvi. Juuri täällä ajatteli Veikko Huovisen Konsta Pylkkänen sinisiä ajatuksiaan. Lentuan maisemat saivat paljon valtakunnallista näkyvyyttä vuonna 2010 uuden Havukka-ahon ajattelija -filmatisoinnin myötä. Toisaalta jo Akseli Gallen-Kallela lomaili 1800-luvun lopulla Lentuan rannoilla ja sai inspiraationsa Aino-triptyykkiin juuri Lentualta. Terva-aikakaudella Lentua oli tietenkin osa Tervareittiä, kuten lähes kaikki muutkin Kainuun suuret järvet.

Tänä päivänä Lentua on oiva retkeilykohde, niin meloen, soutaen kuin hiihtäenkin. Sen saarissa on reilut puoli tusinaa laavua ja tulipaikkaa sekä savusaunallinen autiotupa. Ja kalastuspaikkana järvi on luonnollisesti mainio. Lentua on metsäpeuralle erittäin tärkeää aluetta. On täysin mahdollista nähdä peuroja retkellään Lentualla, vähintään näkee niiden jälkiä rantahietikoilla. Kainuulle ei muuten näköjään ole valittu maakuntanisäkästä. Metsäpeurahan se passaisi.

Näillä perusteilla ehdotan Lentuaa Kainuun maakuntajärveksi. http://www.luontoon.fi/lentua