Kotojärvi (35.311.1.053)

760 m <br />

Kotojärvi on melko pieni järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa ja kuuluu Pirkanmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Kotojärvi
Järvinumero: 35.311.1.053
Vesistöalue: Näsijärven lähialue (35.311)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 3,98 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 0,76 km760 m <br />
Korkeustaso:

Hallinnolliset alueet

Kunta: Ylöjärvi
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Kotojärvi sijaitsee Ylöjärven kaupungin Huhkaankylässä ja laskee vetensä Lepojärven kautta Majajärveen. Majajärvestä vedet virtaavat edelleen Kärpänojaa pitkin Näsijärven Mutalanlahteen. Pienialainen valuma-alue on peltovaltainen. Valuma-alueella sijaitsee jonkin verran haja-asutusta. Kotojärveen kohdistuu siten melko voimakas kuormituspaine. Peruskartan mukaan Kotojärvi on voimakkaasti ruohottunut.

Maksimisyvyys: 3 m

Veden keskiviipymä: 244 vrk

© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Nykytila ja suojelu

Kotojärven vedenlaatua on tutkittu vuosina 1974 ja 2005.

Kotojärven vesi on peruslaadultaan ruskeaa ja runsashumuksista. Happamuustaso on normaali ja puskurikyky happamoitumista vastaan on alkaliniteetin perusteella hyvä, joten happamoitumisen vaaraa ei ole. Veden sähkönjohtavuus on selvästi luonnontasosta kohonnut, mikä viittaa järveen kohdistuvan valuma-alueelta kuormitusta.

Pintaveden ravinnetaso oli talvella 2005 varsin korkea. Fosforipitoisuus oli erittäin reheville vesille ominainen ja myös typpipitoisuus oli luonnontasoa suurempi. Osa ravinteista saattoi olla peräisin heikosta happitilanteesta johtuen järven pohjasta sisäisen kuormituksen seurauksena. Hapen kyllästysaste oli pintavedessä vain 7 %. Kotojärvessä todettiin myös talvella 1974 happikato. Pohjan läheinen vesikerros oli tuolloin täysin hapeton ja pintavedenkin happipitoisuus oli vain 0,1 mg/l.

Kotojärvi soveltuu virkistyskäyttöön vain välttävästi. Vedenlaatua heikentävät todetut happitalouden häiriöt sekä luonnontasosta voimakkaasti kohonnut rehevyys. Myös järven ruohottuneisuus sekä pieni koko rajoittavat virkistyskäyttöä.

© Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, 2007