Keskustelu:Kymenlaakson maakunta/Maakuntajärvikilpailun ehdotukset kesällä 2011

Tämä sivu on keskusteluarkisto kesällä 2011 käydyn Maakuntajärvikilpailun ensimmäisen vaiheen ehdotuksista Kymenlaakson maakunnan nimikkojärveksi. Ehdotuksia sai kirjata maaliskuusta elokuun loppuun. Kisan arviointiraati asetti ehdotusten pohjalta kolme finalistia kullekin maakunnalle äänestykseen, joka käytiin 14.-30. syyskuuta.

Kymenlaakson maakuntajärveksi valittiin lopulta Vuohijärvi (14.912.1.001).

Iitin Pyhäjärvi osittain Kouvolan alueella on Kymenlaakson toiseksi suurin järvi ja sijainniltaan keskeinen Kymijoen vesistössä Kymenlaakson maakunnan alueella. Maisemallisesti merkittävä Hiidenvuori ja lähistön esihistorialliset ja historiallisen ajan kohteet puoltavat järven valintaa Kymenlaakson maakuntajärveksi, vaikka nimi onkin kohtalaisen käytetty muissakin maakunnissa.

Saarijärvi Kymijoen suuhaaralla on oiva järvi maakuntajärveksi. Vaikka järvi on pieni, niin siitä huolimatta sen kalakanta on mitä monipuolisin esim. ahven, ankerias, harjus, hauki, karppi, kuore, lohi, nahkiainen, siika, säyne, toutain. Ilmeisesti myös täplärapua löytyy.

Tammijärvi sopii hyvin Kymenlaakson maakuntajärveksi. Virtaahan itse Kymijoki järven läpi. Tammijärvi on vähäjärvisen Etelä-Kymenlaakson suurin ja merkittävin järvi. Etenkin yhdessä Vuohi-, Suvi- ja Hattarjärven kanssa vesialue muodostaa tärkeän virkistyskeitaan niin paikallisille asukkaille kuin runsaslukuisille mökkiläisillekin.

Rannoilla on neljä uimarantaa virkistysalueineen. Järven kautta kulkee merkitty venereitti Strömforsin Ruukin ja Hirvikosken välillä. Samoin maakunnallinen melontareitti vie Tammijärven rannoille.

Monipuoliseen kalastoon kuuluu mm. toutain. Runsaslukuinen linnusto viihtyy järven moni-ilmeisillä rannoilla ruovikkolahdista karuun kallioon. Muuttolinnut pysähtyvät järvellä etenkin keväisin, kun Kymijoen virtaava vesi vapauttaa suiston jääpeitteestä jo varhain.

Kuten Kymenlaakso on monessa mielessä rajamaakunta, on Tammijärvikin rajalla. Nykyisin veteen piirrettynä viivana kulkee maakuntaraja, mutta rikkaassa historiassaan on sen aaltoja halkonut Ruotsi-Suomen ja Venäjän raja.

Ihmisen toiminta on muokannut järveä niin pahassa kuin hyvässäkin. Aikanaan Kymijoen lohi nousi Tammijärven kautta ylävirtaan. Alajuoksulle rakennettiin ensin rautaruukki Strömforsiin ja maamme ensimmäisiin lukeutuva puuhiomo Stockforsiin. Lopulta lohen nousun lopetti Ahvenkosken ja Klåsarön voimalaitokset. Yhdessä tulvaperkauksien kanssa voimalarakentaminen pudotti järven pintaa metrillä. Nykyisin pinnankorkeutta säädellään alavien rantojen maataloustöiden mukaan.

Kymenlaakson teollistuminen näkyi Tammijärvessä vedenlaadun heikentymisenä ja samalla tavoin viime vuosikymmenten vesiensuojelutyö näkyy hyvänä kehityksenä järven tilassa. Tänä päivänä itse vesi, Kymijoen savenharmaa vesi, on jo hyvälaatuista ja yhä useampi on löytänyt vesistön rikkaan luonnon. Pohjasedimentteihin aikanaan lasketut myrkyt tosin pysyvät murheena vielä pitkään, mutta enää ei ole syytä asennoitua Kymijokeen ja Tammijärveen avoviemärinä.

Tammijärvi on kuin Kymenlaakso, raskaan teollisuuden varjossa ja ehdoilla aikansa elänyt, siitä elantonsa ja imagonsa saanut ja kaikesta huolimatta selviytynyt elinvoimaisena. Nyt on aika huomata sen arvo luonto- ja virkistyskohteena ja osana rikasta historiaamme.

Mielestäni kymenlaakson tärkein järvi, pitää suuren osan kymenlaakson asukkaista hyvässä juomavedessä. Kuuluu vesitöalueeseen, joka kertyy suurelta osin kymenlaakson alueelta ja laskee nimenomaan kymenlaakson alueella kulkevia jokia pitkin mereen.

Iso Valkjärvi Iitissä on kirkas- ja puhdasvetinen, linnustoltaan rikas järvi. Järvellä pesii useita vesilintuja kuten harvinaisia härkälintuja useita pareja. Härkälinnut viihtyvät juuri sen kirkkaassa vedessä kalastellen. Muita järvelle ominaisia vesilintuja ovat: telkkä, isokoskelo, laulujoutsen, kuikka, kurki ja tavi. Levähtämässä on muuttomatkalla näkynyt myös valkoposkihanhia ja ainakin yksi merimetso. Keväällä saattaa myös kuulua kaulushaikaran torvensoittoa.

Kalakantaan kuuluu mm: hauki, ahven, siika, lahna ja ajoittain muikku.

Maisemat ovat perinteisen suomalaisia: on saaria, suojaisia lahtia ja kallioisia niemiä.

Sippolan Orijärvi on erinomainen ehdokas Kymenlaakson maakuntajärveksi. Orijärvi sijaitsee melko keskellä Kymenlaaksoa kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä Sippolan kirkonkylän tuntumassa. Orijärvi on tullut tunnetuksi muun muassa vuosina 2004 ja 2005 järjestetystä Sippola-pilkistä.

Tuo Kouvostoliiton helmi on ehdottomasti paras valinta ;-P

Vuohijärvi on maakunnan suurin järvi. Se on puhdasvetinen helmi Kymenlaaksossa. Sillä on yhteys Repoveden kansallispuistoon. Sen molemmissa päissä on mielenkiintoista teollisuushistoriaa ja nykyistä teollisuutta. Erikoisuutena Lampisaari ja Kinansaaren pieni hautausmaa. Kaiken kaikkiaan mahtava järvi

Valkealan meri on ehdottomasti oikea valinta

Olen asunut elämäni ensimmäiset 20 vuotta Vuohijärven rannalla, kunnes viime syksynä muutin toisaalle. Vuohijärvi on sellainen kokemus, että koskaan en sitä unohda! Järveä ei turhaan kutsuta "Valkealan mereksi" (tai nykyisin pitäisi ehkä sanoa "Kouvolan mereksi", kuntaliitoksen jälkeistä aikaa kun elämme) - mereltä se todellakin vaikuttaa varsinkin silloin, kun tuuli yltyy hieman kovemmaksi ja rajut vaahtopääaallot iskevät täydellä voimallaan rannan kivikkoihin. Kuinka usein olenkaan pysähtynyt järveä silloin ihastelemaan! Siinä menee pieni ihminen aivan mykäksi luonnon uljauden edessä. Myös ollessaan koskemattoman peilityyni kauniina kesäpäivänä Vuohijärvi on niin kaunista katseltavaa, että sydän on pakahtua sitä katsoessa. Vuohijärven aaltojen liplatusta kuunnellessa ja katsellessa tuntee kotiseuturakkauden niin selvästi rinnassaan, ettei milloinkaan muulloin!

Ohittamaton, kiistämätön tosiseikka on se, että Vuohijärvi on maakuntamme selkeästi suurin ja syvin järvi. Kirkasvetinen helmemme antaa asuinpaikan lukemattomille erilaisille eläinlajeille, joita kaikki sen rannoilla talojaan ja mökkejään asuttavat ihmiset saavat varsinkin kesäisin ihmetellä. Kansallislintumme laulujoutsen ja arka kuikka esimerkiksi ovat melko tavallinen näky Vuohijärven laineilla.

Vuohijärvi antaa kanssaan tekemisissä oleville ihmisille joka päivä uusia elämyksiä, jotka ovat elämässämme mittaamattoman arvokkaita. Kuinka monet lapset ovatkaan vuosikymmenten aikana oppineet uimaan Vuohijärven lämpimissä rantavesissä! Kuinka monet matikkakeitot onkaan kiehautettu Vuohijärvestä pyydetyistä matikoista! Kuinka monet perheet ovatkaan sytyttäneet juhannuskokkonsa Vuohijärven rannan hämärtyvässä kesäillassa!

Vuohijärvi on meidän oma, rakas kotijärvemme, jota me kaikki toivottavasti osaamme riittävästi elämässämme arvostaa. Vuohijärvi on meidän kaikkien kymenlaaksolaisten oma luonnonihme! Mikä olisikaan sopivampi kunnianosoitus tätä järveä kohtaan kuin sen valitseminen Kymenlaakson maakuntajärveksi?

Vuohijärveä parempaa maakuntajärveä ei Kymenlaakso voisi saada!

Valkealan meri, ehdottomasti, ei todellakaan mikään kouvolan. Hautausmaa on muuten Mäntysaaressa.

Jotenkin tyypillistä kouvolalaisuutta käydä pullistelemaan järven koolla. (Ovat siis ehdottaneet Vuohijärveä...) Mutta kun koolla ei tässä tapauksessa ole merkitystä. Haminassa sijaitseva Suuri Merkjärvi ei ehkä ole Kymenlaakson suurin, mutta se on ehdottomasti Kymenlaakson upein järvi. Suuri Merkjärvi on jo monissa tutkimuksissa puhtaaksi havaittu. Kokonaisfosfori on vain 4 µg/l. Ja mikä parasta: Merkjärven ympärillä ei ole peltoja, eikä muitakaan sentyyppisiä alueita, joiden valumavedet rehevöittäisivät sitä. Merkjärvi siis on ja pysyy Kymenlaakson parhaana. Mökkiläisten lisäksi Merkjärvi on kaikkien muidenkin ilona, sillä sen rannalla on yleinen uimapaikka. Ja ihana uimapaikka onkin. Sorry, Kouvola!