Ehdotus: [[Degersjön (82.002.1.002)]]

Degersjön on ainutlaatuinen Etelä-Suomen järvien joukossa. Sen rannat ovat suurimmaksi osaksi rakentamattomat, joten Degiksellä on mahdollista kokea ainutlaatuinen erämaajärven tunnelma. Puhdas vesi, vaihtelevat rannat hiidenkirnukallioineen ja rantoihin asti ulottuvine metsineen, runsas eläimistö ja luonnon rauha ovat järven lähipiirissä asuville tärkeitä. Järven linnustoon kuuluu vesilintujen ohella mm. pesivät joutsen, kurki, kalasääksi ja kuhankeittäjä. Kalakanta on runsas, olen saanut kuhaa, siikaa, muikkua, ahventa, haukea ja tietenkin lahnaa sekä ahkerasti verkkoihin käyviä rapuja. Degiksen kalat herkuttelevat rapuaterioilla joten jopa viime talvena saamani 15-kiloinen hauki maistui hyvältä! Järven rannalla on myös Fiskarsin kyläläisten talkoilla rakentama hirsisauna, yksi Suomen kauneimmista ja parhaista saunoista!

Degersjö kantaa rannoillaan Uudenmaan kulttuurihistorian rikkautta

Degersjö, Digersjö, Suuri järvi kantaa rannoillaan Uudenmaan kulttuurihistoriaa harvinaisen rikkaasti. Järven ympäristö on ollut kalastus- ja metsästysaluetta jo esikeraamisella ajalla, maan noustessa esiin merestä vasta luotoina ja saarina. Heti maan kohottua merestä kampakeraamisella ajalla, saarten muututtua mantereeksi ja Degersjön vähitellen järvekseen, on sen rantamilla ollut ihmisasutusta. Thorbyn kivikautiset pellot lännessä ja Järnvikin asutus etelärannoilla.

Vasarakirveskansa kävi siellä kääntymässä ja jätti jälkeensä mm. kotimaista tyyppiä edustavan venekirveen itärannalle Gennäsiin ja saaristotien Ruotsiin. Hautaröykkiöitä on harvase kukkulalla järven ympärillä, ilmeisesti pronssikaudesta rautakauteen, suurin osa tutkimatta. Kuuluisimpia Thorbyn pienempi röykkiö ja Järnvikin “Lehmihaan” suuret röykkiöalueet, jotka ovat merkkejä muuten harvalöytöisen kauden asutuksen jatkuvuudesta. Järnvikin haudoissa kohtaavat kulttuuripiirteet ainakin kolmelta taholta: Virosta, kotimaasta ja Itä-Euroopasta. Rautakaudella siellä ovat kohdanneet asutusvirrat Virosta, Hämeestä ja Ruotsista. Järvi piti pitkään pintansa kulttuurien raja-alueena. Maanviljelyn myötä ruotsinkielinen asutus alkoi ulottua myös Degersjön rannoille. Aikansa poliittiset valtataistelut ovat ulottuneet järven rannoille, ja tiloja on luovutettu, vaihdettu tai lunastettu niin Viipuriin, Viroon kuin Ruotsiinkin. Nimistö alueella on edelleen ainakin saamelaista, suomalaista, virolaista ja ruotsalaista.

Degersjön läpi kulki voima uudelle ruukille ja sen asujaimistolle, ruotsin- ja suomenkielisille keskieurooppalaisine mausteineen. Tänä päivänä sen rannoilla kohtaa suomalaisen kulttuurin 10 000 vuotinen menneisyys ja tulevaisuus koko rikkaudessaan: japanilainen keraamikko saunomassa, kalastamassa kuhaa, kuuntelemassa kuikkaa suomalaisen vähintäänkin molempia kotimaisia puhuvan kollegansa seurassa. Degersjö, syvä ja laaja järvi joka suuntaan. Siinä kohtaa koko Uudenmaan mikrokosmos yhden järven rannalla.

Ulla