Ehdotus: [[Lohjanjärvi (23.021.1.001)]]
Kannatan ilman muuta LOHJANJÄRVEÄ. Se on valtakunnallisesti ja Uudellamaallakin valitettavan vähän tunnettu. Ehkä Lohjalaisten pitäisi pitää enemmän ääntä itsestään ja järvestään.
Lohjanjärvi on eteläisen Suomen ylivoimaisesti suurin järvi ja melkoinen poikkeus järviköyhällä Uudellamaalla. Lohjanjärven maisemat muistuttavat hyvin paljon järvisuomea, mutta erottuvat vielä ainutlaatuisella rehevyydellään seudun kalkkipitoisen maaperän ansiosta. Lohjanjärven rannalla on upeita, ainutlaatuisia lehtoja, joissa esiintyy hyvin harvinaisia eläin- ja kasvilajeja. Keväisin rannoilla on mukava kuunnella satakielen ja mustarastaan laulua.
Lohjanjärven Karkalinniemessä on suomen suurin yhtenäinen lehtoalue, Karkalin luonnonpuisto, joka on luonnonpuistoksi poikkeuksellisesti avoinna myös kävijöille. Karkalinnimessä on myös Suomen suurin luonnonluola, Torholan luola, joka syntyi jääkauden jälkeen kun läheisestä lammesta Lohjanjärveen virrannut puro syövytti luolan kalkkikiveen.
Lohjanjärven koosta kertoo se, että rantaviivan pituus on lähes 350 km. Järvessä on myös n. 250 saarta ja luotoa. Jotkut saarista on ympärivuotisesti asuttu ja yhdessä saaressa on vielä kyläkoulukin jäljellä. Kesämökkejä on yli 3000 ja järvellä liikkuu satoja veneilijöitä ja kalastajia.
Yksin Lohjan kaupungin hoidossa järven rannoilla on viitisentoista uimarantaa ja näiden lisäksi on vielä lukuisa joukko muita yleisessä käytössä olevia rantoja. Järven tilanne saasteiden ja rehevöitymisen suhteen on melko hyvä ja paranemaan päin. Se ei ole kärsinyt samanlaisista rehevöitymis- ja sinileväongelmista kuin vaikkapa Tuusulanjärvi tai Hiidenvesi.
Jo aiemmin mainittujen kulttuurihenkilöiden lisäksi Lohjanjärven maisemassa ovat viettäneet huvilaelämää valokuvaaja I.K.Inha ja runoilija Saima Harmaja. Molemmat Jalassaaressa. Lohjanjärven luonto teki molempiin lähtemättömän vaikutuksen, joka näkyi heidän tuotannossaan.
Lohjanjärven seutu on ollut asuttu jo kivikaudelta alkaen. Järven rannoilta ja saaristosta on löytynyt lukuisia esihistoriallisia asuinpaikkoja. Järvi on myös ollut kulkureitti ikimuistoisista ajoista lähtien. Varhaiskeskiajalla järven itärannalle alkoi kehittyä Lohjan pitäjä, joka on saanut nimensä järven nimen perusteella. Niin tärkeä järvi Lohjalaisille on aina ollut. 1400-luvulla Lohjalle rakennettiin Suomen kolmanneksi suurin keskiaikainen kirkko, joka on keskiaikaisista kirkoistamme Hattulan kirkon ohella runsaimmin maalauksilla koristeltu.
